Pitsimäinen asuinkerrostalo sai betonipalkinnon

Helsingin Jätkäsaaressa oleva asuinkerrostalo Heka Länsi­satamankatu 23 sai Vuoden 2014 Betonirakenne -tunnustuksen.

Pitsimäinen uudisrakennus torneineen luo Jätkäsaaren maisemaan uuden maamerkin, joka yhdistää näkymäakselin Helsingin keskustaan asti. Osaavalla betonin käytöllä ja kaikkien osapuolten toimivalla yhteistyöllä on aikaansaatu rakennusteknillisesti onnistunut ja ilmeikäs arkkitehtoninen kokonaisuus.

Kuitubetonista valmistettujen pitsijulkisivujen lisäksi betonielementtitalon sandwich-ulkoseinät ovat kiinnostavat. Valkobetonisissa julkisivuissa on kolmenlaista muottipintaa: graafinen betoni, hiekkapuhallus ja hionta. Julkisivua elävöittävät myös ranskalaiset parvekkeet.

Länsisatamankatu 23:n toteutus perustuu Helsingin kaupun­gin asuntotuotantotoimisto ATT:n syksyllä 2009 järjestämään arkkitehtuurikutsukilpailuun, jonka voitti Arkkitehtitoimisto Huttunen-Lipasti-Pakkanen Oy ehdotuksellaan LightHouse. Arkkitehdin ja rakennuttajan lisäksi Betoniteollisuus ry palkitsi kohteen rakennesuunnittelijan Insinööritoimisto Jonecon Oy:n, pääurakoitsijan NCC Rakennus Oy:n, betonielementtitoimittaja Ämmän Betoni Oy:n sekä Rieder Smart Elements GmbH:n ja Seroc Oy:n, jotka toimittivat kuitubetonielementit. ■

Kaikkien rakennus­tuotteiden markkinavalvonta TUKESille

Turvallisuus- ja kemikaali­virasto (TUKES) vastaa vuoden 2015 alusta alkaen kaikkien rakennustuotteiden markkinavalvonnasta. TUKESin valvonta siis laajenee CE-merkittyjen tuotteiden lisäksi koskemaan tuotteita, joilla ei ole CE-merkintää.

Muutos osoittautui välttämättömäksi, koska markkinoilla on edelleen paljon turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyviä tuotteita, joille ei lähitulevaisuudessa ole tulossa CE-merkintää.

CE-merkittyjen rakennustuotteiden markkinavalvonta kattaa noin 80 prosenttia kaikista rakennustuotteista.

Vuoden alussa tuli voimaan myös laki, jonka mukaan rakennustuotteelle annettu vapaaehtoinen kansallinen tuotehyväksyntä voidaan tarvittaessa peruuttaa. Tuotehyväksynnän myöntänyt taho voi peruuttaa antamansa hyväksynnän, jos rakennustuote ei tosiasiallisesti vastaa tyyppihyväksyntää, varmennustodistusta tai valmistuksen laadunvalvontasertifikaattia, tai jos tuote aiheuttaa välitöntä vaaraa terveellisyydelle, turvallisuudelle tai ympäristölle.

Turvallisin työmaa 2014 Jyväskylässä

Talonrakennusalan valtakunnallisessa työturvallisuuskilpailussa vuoden 2014 turvallisimmaksi työmaaksi nousi Skanska Talonrakennus Oy:n Jyväskylässä sijainnut kohde As. Oy Postimestari.

Kolme seuraavaa, lähes tasapisteisiin päättynyttä työmaata olivat Lemminkäinen Talo Oy:n kohteet As. Oy Nokian Kankaantaan Kerttu ja As. Oy Porin Aurinkopurje sekä NCC Rakennus Oy:n kohde Ruusupuisto Jyväskylässä.

Neljännen kerran järjestetyn työturvallisuuskilpailun loppusuoralle selvinneet yksitoista yritystä kävivät tasaväkisen kilpailun siitä, kenen työmaalla työturvallisuusasiat oli hoidettu kaikkein esimerkillisimmällä tavalla. Voittaja selvisi vain kahden pisteen erolla. Valtakunnallinen ”Turvallisuus alkaa minusta” -työturvallisuuskilpailu on yksi rakennusalan keskeinen keino matkalla kohti tapaturmatonta toimintaa.

Turvallisuus alkaa minusta” -työturvallisuuskilpailuun ilmoittautui yhteensä 38 työ­maata. Seuraava talonrakennusalan valtakunnallinen työturvallisuuskilpailu järjestetään vuonna 2016. Kilpailun­ toteuttavat yhteistyössä So­siaali- ja terveysministeriö, Aluehallintoviraston Työsuo­jelun vastuualueet, Talonrakennusteollisuus ry, RAKLI ry, Infra ry, Rakennusliitto ry, Ammattiliitto Pro ja Työ­turvallisuuskeskus.

Juhani Pirinen FCG:n
toimialajohtajaksi

Viisi vuotta valtakunnallisen kosteus- ja hometalkoot ohjelmapäällikkönä toiminut tekniikan tohtori Juhani Pirinen aloitti vuodenvaihteessa työt FCG, Finnish Consulting Group Oy:ssä. Siellä hän vetää yrityksessä uutta Rakennusterveys- ja sisäilmasto -toimialaa.

Ympäristöministeriön vetämistä talkoissa, jotka voimassa olevalla päätöksellä jatkuvat vain kuluvan vuoden, saatiin hänen mukaansa aikaan paljon hyvää. Paljon jäi kuitenkin myös kesken.

Pirinen kiittelee talkoisiin osallistuneiden tahojen yhteistyötä ja aktiivisuutta: ”Erityisesti sosiaali- ja terveysministeriön panostus ilahdutti. Koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmiin on nyt oikeasti tartuttu ympäri Suomea.”

”Sen sijaan asuntokaupan kuntotarkastajan pätevyysasia ei edennyt. Asuntokauppaan liittyvää lainsäädäntöä ja rakennus- ja kiinteistöalaan liittyviä säädöksiä laaditaan eri ministeriöissä. Kuntotarkastajan pätevyysvaatimuksien kehittämiselle ei löytynyt vastuutahoa.”

Asemanseutu kohti
Kehärata-kautta

Kehärata-projektiin sisältyvän Tikkurilan asemasillan rakennusurakka Vantaalla on valmis. Uusi, junaraiteiden yli kulkeva asemasilta sekä asemasillan yhteyteen rakennettavan toimisto- ja liikekeskus Dixin ensimmäinen vaihe otettiin käyttöön tammikuussa.

Teräs- ja lasirakenteinen asemasilta on noin 75 metriä pitkä ja 28 metriä leveä. Asemasillalla on myös kaksi liiketilaa.

Asemasillan rakennustyöhön olivat vaativat, sillä vilkkaasti liikennöidyn Tikkurilan aseman läpi kulkee päivittäin satoja junia ja tuhansia matkustajia. Rakennustyömaa-alue ulottui radan kummallekin puolelle, kiskojen väleihin sekä rataverkon päälle.

Suoraan kiskojen poikki tehtävät käynnit työmaalle minimoitiin rakentamalla urakan aluksi raiteiston ja ajolankojen yläpuolelle kolme metriä leveä ylikulkusilta rakennettavaa siltaa ympäröimään. Sillan kautta muun muassa kuljetettiiin lähes kaikki materiaalitoimitukset työmaalle ilman vaaraa niiden putoamisesta laiturialueelle.

Rakennuttajana asemasiltaurakassa toimii Liikenneviraston ja Vantaan kaupungin yhteishanke Kehärata-projekti, rakennuttajakonsulttina Ahma insinöörit ja urakoitsijana Kesälahden Maansiirto Oy.

Dixin ensimmäinen vaihe sisältää kauppakeskuksen, toimistotornin, 500 auton pysäköintitalon ja linja-autoterminaalin. Kokonaispinta-ala on noin 34 000 neliömetriä. Kauppakeskuksen omistaa Nordic Real Estate Partners ja toimistotornin Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera.

Dixin toteuttaja on YIT, jolla on Tikkurilan asema-alueen kehittämisessä yli 20 vuoden historia. Dixin toisen vaiheen rakentaminen on tarkoitus käynnistäävuoden 2015 alkupuolella. Dixi valmistuu kokonaisuudessaan vuonna 2019, jolloin se on laajuudeltaan noin 57 000 neliömetriä.

Verohallinnon lievennykset ilmoitusvelvollisuudessa loppuivat

Rakennusalan tiedonantovelvollisuuden alkuvaiheessa verot­tajan yritysten tekemiin ilmoituksiin soveltama kevennetty menettely päättyi vuodenvaihteessa. Tammikuusta eteenpäin on ilmoitettava kaikki verottajan edellyttämät tiedot.

Urakkailmoituksia ei voi enää antaa ilman ulkomaisen urakoitsijan yhteystietoja, vuokratyöntekijän työskentelyaikaa ­koskevia tietoja tai kaikkia pakollisia urakan arvoa koskevia tietoja vuodenvaihteen jälkeen tehdystä työstä.

Työntekijäilmoituksia ei voi enää antaa ilman työnantajan yhteystietoja, vuokratyönteettäjän tunnistetietoja tai työntekijän tunnistetietoja vuodenvaihteen jälkeen tehdystä ­työstä.

Uusi lainsäädäntö rakennusalan ilmoitusvelvollisuudesta tuli voimaan 1.7.2014 ja ensimmäiset heinäkuuta koskevat ilmoitukset Verohallinnolle annettiin 5.9.2014.

Ruusut julkisivujen taitaville
uudistajille

Helsingin rakennuslautakunnan vuotuisen tunnustus­palkinnon, Rakentamisen Ruusun, saivat peltiseppä Esko Kivi ja Etelä-Suomen Julkisivupalvelu Oy. Molemmat ovat ansioituneet perinteisten työmenetelmien käytössä julkisivuhankkeissa. Teollisilla prosesseilla on etuja, mutta viime kädessä rakentamisen ja korjaamisen laatua ja onnistumista mitataan työmaalla henkilökohtaisen osaamisen, viitseliäisyyden ja sitoutumisen kautta. Parhaimmillaan taitavien ammattilaisten tiedot ja taidot siirtyvät sukupolvelta toiselle.

Entinen Teboilin pää­konttori osoitteessa Bulevardi 26 muutetaan hotellikäyttöön.­ Arkkitehti Sami Horto suunnitteli julkisivuksi kevyellä­ sinkkipellillä verhotun rakenteen, joka muodostaa voimakkaan reliefin. Julkisivun haasteellinen muoto edellytti sekä ulkonäkönsä että kestä­vyytensä puolesta osaavaa peltisepäntyötä. Pienimmätkin yksityiskohdat piti toteuttaa huolellisesti. Kokeneen, perinteiset peltisepäntaidot osaavan Esko Kiven ansiosta julkisivu onnistui hienosti.

Etelä-Suomen Julkisivupalvelu Oy on puolestaan jo vuosien ajan korjannut onnistuneesti eri-ikäisiä ja tyyliltään erilaisia helsinkiläisiä rakennuksia. Yritys toteutti vuoden 2014 aikana ansiokkaasti muun muassa kaksi terastipintaisen julkisivun korjausta töölöläisiin funkistaloihin. Yrityksessä on vanhojen julkisivujen korjauksessa tarvittavaa pitkäjänteisyyttä. Se on tutkinut pieteetillä kerrostuneita pintakäsittelyjä ja etsinyt oikeita värisävyjä tai rappauksen pintastruktuureja. Yritys myös kertoo hankkeistaan läpinäkyvällä ja informatiivisella otteella.