Pieksämäen Veturitalli-hanke jakautuu kahteen kaupungin erikseen kilpailuttamaan ja yhtä aikaa käynnissä olevaan työmaahan. Ykkösvaihe on vuosina 1890–1955 rakennettujen Veturitallien eli veturivarikon parin miljoonan arvoinen peruskorjaus. Valtakunnallisesti merkittävässä kulttuuriympäristössä asemakaavalla suojellun rakennuksen pinta-ala on 3 400 kerrosneliötä. 1989 tyhjilleen jääneet Veturitallit koostuvat 16:sta vetureiden huoltopilttuusta, joista jokaisen pinta-ala on noin 200 neliötä. Niiden sekä erillisen saunarakennuksen viime syksynä alkanut kunnostustyö on nyt päällisin puolin valmis.

Maanrakennusurakkaan kuului vanhan betonilattian ja huoltomonttujen purkaminen. Veturitallien korjaustoiminnan ja raidekaluston tankkauksen seurauksena maaperään ja seinärakenteisiin kulkeutuneiden haitta-aineiden poistaminen alkoi marraskuussa 2013 vanhojen tiiliseinien soodapuhdistuksella, minkä jälkeen massoja on vaihdettu parin metrin paksuudelta.

Rakennukseen on tehty uusi vesikatto ja alapohja. Vanhat kiviperustukset on säilytetty ja vahvistettu mantteloimalla molemmin puolin seinää. Katossa oli 37 höyryvetureiden savujen ja höyryn poistohormia, joiden piiput on uusittu vanhan mallin mukaan. Kaikki ikkunat ja ovet menivät vaihtoon.

Sisätilojen rakentamisen on aloittanut kuopiolainen Rasp Oy. Vahvimmillaan yli 800 millimetriä paksujen seinien tiilipinnat jäävät näkyviin muistuttamaan alueen historiasta. Rakennuksen keskelle tulee elävä tulisija, jossa poltetaan puuta. Pilttuista viisi menee sosiaali- ja vessatiloihin, loput 11 pilttuuta markkinoidaan ulkopuolisille.

Veturitori katon alle

Kun ykkösvaihe jatkuu, hankkeen toinen ja keskeinen vaihe - vanhan veturipihan muuttaminen katetuksi Veturitoriksi on loppusuoralla. KVR-urakkana Rakennusliike U. Lipsasen rakentama teräsrunkoinen Veturitori limittyy veturitallin kaarevaan tiiliseinään. Hankkeen arvo on kymmenen miljoonaa.

”Rakenteellisesti tämä on ihan oma kokonaisuus, tarkkaan on mietitty, että se ei aiheuta kuormituksia vanhalle puolelle”, työmaainsinööri Ossi Teittinen kuvaa.

10 metriä korkean Veturitorin ulkoseinä on lähinnä lasia. Lisäksi julkisivussa käytetään punaisia pelti-villaelementtejä ja harmaita Ruukin julkisivuelementtejä.

Veturitorin ja Veturitallin katolle ei saatu IV-konehuoneita eikä muutakaan tekniikkaa. Konehuoneet sijoitetaan parvitiloihin, joita tulee 4,5 metrin korkeuteen yhteensä 1 400 neliötä. Veturitorissa teräsrunkoiset parvet tukeutuvat vanhan rakennuksen sivulla osin Veturitorin kantaviin teräspilareihin ja osin vanhaan rakennukseen. Ulkoseinän puolella parvia hyödynnetään myös käyttötiloina. Pilareihin kiinnitettyjen teräspalkkien päälle sekä ontelolaattaholviin tulee koolattu massiivinen tammilattia, yhteensä yli 500 m².

Pohjavesiolosuhteiden vuoksi hankkeessa ei rakenneta väestönsuojaa. Suojeluviranomaiset toivoivat veturipihan keskellä olleen vetureiden pyöreän kääntöpöydän säilyttämistä. Kompromissina syntyi ratkaisu, että halkaisijaltaan 22-metrisen kääntöpöydän ääriviivat piirretään betonilattiaan.

Noin 1 900 neliön kokoisen Veturitorin keskeinen elementti on Trutec Oy:n toimittama teräsrunko, jonka on suunnitellut Trutecin toimitusjohtaja Tero Pellinen. Runkometallia on käytetty kaikkiaan 300 000 kiloa. Trutec on toimittanut teräspilareita myös veturitallin tukirakenteisiin.

”Hyvällä mittamiespalvelulla ja nykyisillä tarkoilla työkaluilla runko on saatu asettumaan millilleen”, projektipäällikkö Tero Turunen kehuu.

”Pyöreä muoto on haasteellinen, mutta muuten tämä on ihan normaalia teräsrakentamista”, Veturitorin työnjohtaja Kari Mäenpää sanoo. Pieksämäen kiinteistöpäällikkö Reijo Raitio velmuilee, että projektin ainut sydämen tykytystä aiheuttanut hetki, oli se, kun valtuustolle piti kertoa, että tarvitaan pari miljoonaa lisää rahaa.

Muun muassa ennakoitua kalliimmat kiviperustusten manttelointi, tiilimuurien korjaus ja öljyyntyneiden rakenteiden käsittely ovat nostaneet Veturitallien ja Veturitorin kustannusarviota 10 miljoonasta noin 12 miljoonaan euroon. Sen lisäksi tulee EU:n alueiden kehittämisrahaston sekä Etelä-Savon ELY-keskuksen tukea 2,5 miljoonaa.

Vanhalla ja uudella puolella toteutus ja aikataulut menevät limittäin ja lomittain. Veturitori valmistuu helmikuussa, veturitallien sisäurakka elokuun lopussa. Kun niiden talotekniikat on liitettävä yhteen, tietyt asiat veturitorilla jäävät odottamaan veturitallin valmistumista.

”Esimerkiksi sähkön osalta käyttöönottokokeita ei toripuolella voi pitää”, Teittinen kuvaa.

Pieksämäen ykköshankkeen kolmas vaihe – samalle tontille sijoittuva noin 75 miljoonan euron arvoinen kauppakeskus on vasta paperilla. Kauppakeskuksen kokoluokka on vähintään 50 000 m². Yritysvetoinen hanke on arkitehtonisesti ja paloteknisesti yhtä kokonaisuutta kaupungin omistamien veturitallin ja veturitorin kanssa. Kauppakeskuksen kaupallisesta suunnittelusta vastaavat Rakennusliike U. Lipsanen ja helsinkiläinen Realprojekti Oy.

”Kauppakeskusta päästään rakentamaan kesään mennessä”, Turunen uskoo.

Luotettavat urakoitsijat läheltä

Veturitallien suomalaisuusaste on täydet sata. Kaukaisimmat urakoitsijat tulivat Jyväskylästä, Vaaja­koskelta ja Kuopiosta. Huomattava osa aliurakoitsijoista on paikallisia. Teittisen mukaan laatua on helppo valvoa, kun urakoitsijat ovat tuttuja useamman vuoden takaa.

”Täällä urakoiden ketjuttaminen on kielletty”, Mäenpää toteaa.

”Ja sitä valvotaan tarkkaan. Pieksämäen kaupunki haluaa tehdä tämän viimeisen päälle”, Raitio tukee.

Teittinen pohtii pääurakoitsijan vastuulle heinäkuussa tullutta ­kulunvalvontaa. U. Lipsasen kulunvalvontajärjestelmä leimaa sekä veturitallipuolen työntekijät että omat miehet. Ne erotetaan kulunvalvonnassa niin, että kummallakin porukalla on oma kone.

”Kun vanhalla puolella uusi urakoitsija ottaa pääurakoitsijan vastuun, se rupeaa leimaamaan myös meitä. Kyllä se työnteko alkaa olla nykyään toisarvoinen asia”, Mäenpää hymähtää.

Pieksämäellä on menossa jonkinlainen rakennusbuumi. Rankennusliike U. Lipsasella on alueella Veturitallien ohessa kolme kohdetta.

”Nyt on ollut poikkeuksellisen paljon rakentamista lähiseudulla. Normaalisti suurin osa töistä on koko ajan muualla kuin Pieksämäellä”, Turunen sanoo.

Reilut neljäkymmentä työmiestä ja parikymmentä toimihenkilöä työllistävällä yrityksellä on parhaillaan menossa Helsingissä S-marketin rakentaminen Konalassa ja Keuruulla on alkanut kolmen vaiheen kohde.

”Työntekijöistä monet ovat olleet meillä töissä 20 vuotta.Minäkin olen ollut tässä firmassa 40 vuotta. Nyt on jo kolmas toimitusjohtaja menossa”, Mäenpää nauraa. ■