Valtavan biotuotetehtaan käynnistymisen jälkeen tehtaalle tulee 240 tukkirekkaa vuorokaudessa. Kuljetuksien turvaamiseksi teiden parantamiseen satsataan 78 miljoonaa euroa. Siitä 65 miljoonaa menee valtatie 4:n laajentamiseen 11 kilometrin matkalta nelikaistaiseksi, keskikaiteelliseksi tieksi. Loput rahasta on varattu alemmalle tieverkolle ja liikenneturvallisuudelle Äänekosken taajamassa.

Talven hektisin työmaa on valtatien laajennus Huutomäen kohdalla sekä siihen liittyvän eritasoliittymän ja sillan rakentaminen noin 40 kilometrin päässä Jyväs­kylästä pohjoiseen.

Biotuotetehtaan rakennustyöt, sen vieressä toimiva vanha tehdas ja käynnissä olevat tieurakat näkyvät työmaan itäpuolelle rakennetun kiertotien liikenteessä. Päivittäiset liikennemäärät ovat 15 000 ajoneuvon luokkaa, josta raskaan liikenteen osuus on 20 prosenttia. Liikenneviraston projektipäällikkö Jarmo Niskasen mukaan työaikainen liikennejärjestely oli yhtenä kilpailutuksen kriteerinä.

”Tarjouksissa piti määritellä, kuinka monta kertaa liikennettä siirretään hankkeen aikana paikasta toiseen.”

Niskasen päähuolena on aikataulu. Omat mausteensa keitokseen tuo talvi. Pääurakoitsijana toimivan Graniittityö Kallio Oy:n työpäällikkö Markku Hokkanen kertoo, että pienempiä valuja pyritään välttämään.

”Lämmittäminen ja suojien rakentaminen nostaa kustannuksia 20 prosenttia sulan maan aikaan verrattuna. Aikataulullisesti välttämättömien anturoiden ja tukien valuja tehdään talviaikaan, mutta siltojen kannet ja kehät valetaan huhti–toukokuussa.”

”Keksimme ratkaisun, jolla alueelta saatuja massoja hyödynnetään paikan päällä.”

Markku Hokkanen

3D-suunnittelu ja ST-urakka

Graniittityö Kallio rakentaa Äänekosken teitä ST- eli suunnittele ja toteuta -urakkana, jossa urakoit­sija ohjaa suunnittelua ja teetättää rakennussuunnitelman. Hanke on täysin 3D-mallipohjainen, mikä oli jo tarjouskilpailun perusteena.

ST-urakassa tilaaja ei tarkasta suunnitelmia, vaan tuotevaatimuksissa on määritelty lopputuotteen laatu, ja toteutuskeinot on jätetty urakoitsijan innovoitaviksi. Esimerkkinä Hokkanen mainitsee massan käytön optimoinnin.

”Alueelta olisi pitänyt ajaa vajaat 100 000 kuutiota tavaraa ulos ja vastaavasti tuoda tilalle toisenlaista massaa. Keksimme ratkaisun, jossa massat käytetään tiealueen rajoissa”, Hokkanen kertoo.

Maaperä on osin vetelää pehmeikköä ja huomattavissa mää­rin kalliota, jota louhitaan noin 115 000 kiintokuutiota. Jatko­käyttöä varten kalliota murskataan vajaat 60 000 kiintokuutiota, joista tulee 150 000 tonnia mursketta. Hankkeessa on kymmenen koneurakoitsijaa, joiden koneita möyrii työmaalla kolmisenkymmentä.

Putket hukassa

Keski-Suomen ELY-keskuksen teetättämässä tiesuunnitte­lussa hankkeen parametrit on lyöty lukkoon 95-prosenttisesti, lisä- ja muutostöille on jäänyt 5 prosenttia.­ Hokkanen epäilee, että jälkimmäisten määrä tuplaantuu.

Pohjatutkimuksissa on pyritty selvittämään kaikkien kolmansien osapuolten laitteiden, putkien ja kaapeleiden sijainti, mutta Äänekosken Energia ei pystynyt osoittamaan, missä sen vesijohto- ja viemäriputket kulkevat. Marraskuussa urakka-alueen ulkopuolella tapahtuneen vaurion yhteydessä jätevesi pääsi juomavesiputkeen, minkä seurauksena Äänekoskella puhkesi Suomen ensimmäinen ameba-epidemia.

Äänekosken Energian putket ovat riskitekijä myös jatkossa. Liikenneviraston Jarmo Niskasta huolestuttaa, että urakassa mallinnettujen maaperien määrät ovat tilaajaa sitovia.

”Jo nyt tiedetään, että kalliot ovat eri korossa kuin mitä urakoitsijalle on annettu.”

Markku Hokkasen mielestä aikataulu on tiukka mutta realistinen. Työvaiheet on mietitty hyvin tarkkaan.

Graniittityö Kalliolla on myös aluerakennusurakka Äänekosken biotuotetehtaan alueella. Siellä työt jatkuvat vielä ensi vuoden loppupuolelle. Tiehankkeen suurin osa on nelostien pohjoispuoli, jossa työt alkavat keväällä. 40 miljoonan euron arvoinen projekti tulee kilpailutukseen kevättalvella. ■

Huutomäen eritasoliittymä, silta ja Vt4-laajennus

• Tilaaja: Liikennevirasto

• Pääurakoitsija: Graniittirakennus Kallio Oy

• Väyläsuunnittelu: Plaana Oy

• Siltasuunnittelu: Ponvia Oy

• Geosuunnittelu: Geo-Botnia Oy

• Valaistussuunnittelu ja toteutus: Dynniq Oy

Aliurakoitsijat:

• Mittaus: Mitta Oy

• Louhintatyöt: JM Louhinta Oy

• Murskaus: T. Maijala Oy

• Päällysteet: Lemminkäinen Infra Oy

• Ulkoa tuotavat kiviainekset: Keski-Suomen Kuljetus Oy

• Siltojen muotti-, varustelu- ja betonointityöt: Rakennuspalvelu Heikki Hiltunen Ky

• Porapaalutus: Styrud Boreal Oy

• Betoni: Laukaan Betoni Oy

• Raudoitus asennettuna: Celsa Steal Service Oy

• Alkanut: 19.9.2016

• Päättyy: 31.10.2018

• Arvo: 14 M€ (alv 0 %)

Radalla päivän töitä ei jätetä kesken

Toimiva rata on bio­tuotetehtaalle elinehto. Raaka-ainetta tulee Äänekoskelle 70 juna­vaunua, sellua kuljetetaan 40 junavaunullista vuorokaudessa Vuosaaren satamaan.

”Tänä päivänä liikennöi kuusi junaparia päivässä, tehtaan käynnistymisen jälkeen niiden määrä kaksinkertaistuu”, Liikenneviraston projektipäällikkö Mikko Heiskanen kertoo Äänekosken junaliikenteen tulevaisuudesta.

Liikennevirasto on 80 miljoonan euron ratahankkeen tilaaja, toteuttami­sesta vastaa Liikenneviraston ja VR Trackin muodostama allianssi. Sen urakoiman Jyväskylän ja Äänekosken välisen 48 kilometriä pitkän rataosuuden valmiusaste on 67 prosenttia. Radan sähköistäminen ja rakenteiden parantaminen vähentävät ympäristöhaittoja ja kuljetuskustannuksia.

Talvi on keskeyttänyt ratatyöt, mutta lokakuussa alkaneet Vihtiälän alikulkusillan uusimistyöt jatkuvat. Samoin jatkuvat sähkötyöt 2,7 kilometriä pitkässä Kangasvuoren tunnelissa, joka on osuuden vaativin kohde. Kangasvuoren tunneli on Suomen ensimmäinen tunneli, jossa tärinää vaimennetaan 3–5 senttiä paksuilla neopreenilevyillä, jotka on liimattu ratapölkkyjen alle. Vihtiälän sillalla ja Kangasvuoren tunnelissa työt jatkuvat kesälle 2017.

Keväällä töiden pääpaino siirtyy Jyväskylän ja Tampereen välille, jossa parannetaan radan rakenteita ja turvalaitteita. Turvalaitetyöt Tampereen ja Oriveden välillä ovat jo käynnissä. Ykköskohteita ovat tunnelit. Kymmenestä pitkästä tunnelista hankkeeseen valitussa kolmessa heikkokuntoisimmassa keskitytään alus- ja päällysrakenteeseen.

VR Trackin projektipäällikkö Antti Korhonen uskoo, että talven pitkittyminen ei vaaranna aikatauluja, sillä tunnelin keskellä ei välttämättä ole koskaan pakkasta. Toisaalta liikennöidyssä tunnelissa ilmanvaihto ja kaasujen hallinta on vaativaa. Tunneliin ei mahdu samaan aikaan junan kanssa, joten on mentävä tietyssä järjestyksessä.

”Tunnelit on aikataulullisesti haastavin yhtälö, sillä ne vaativat liikenteen kuuden viikon totaalikatkoa. Kolmeen vuoroonkin aikataulutettuna se on ahdas”, Korhonen miettii.

Koko ratahankkeen arvosta Tampereen välin osuus on noin 15 miljoonaa euroa. Tunnelitöihin on saatu tammikuussa 10 miljoonan euron lisärahoitus.

Allianssin edut

Liikennevirasto toimii allianssissa tilaajana ja VR Track palveluntuottajana. Sekä Heiskanen että Korhonen kehuvat urakkamallin etuja. Allianssi mahdollistaa pitkien rakennusprosessien nopean eteenpäin viemisen. Avainsana on yhteistoiminta.

”Täällä on VR Trackin omaa työtä, tilaajan alihankintana tehdään sähköistys Ratatekin voimin, turvalaitemuutokset taas VR Trackilta alihankintana”, Heiskanen kertoo.

Allianssimalli antaa tilaa luovuudelle. Työn edetessä VR Track oivalsi, että aiemmin mahdottomana pidetty Jyväskylän ja Äänekosken osuuden tasoristeyksien turvallisuuden parantaminen onnistuu. Kun Suomen rautateille on tulossa uusi radioverkon ohjausjärjestelmä, VR Track vie kaapelit valmiiksi paikkoihin, joihin uusi järjestelmä asennetaan. Myöhemmin tehtynä kustannus olisi kuusinkertainen.

Logistiikkavirrat ovat massiivisia. Tampereen ja Äänekosken väliin menee noin 120 kilometriä kiskoja, 100 000 kappaletta ratapölkkyjä ja 230 000 tonnia sepeliä. Vanhat puupölkyt menevät energiaksi, kiskoista 60 prosenttia kunnostetaan.

Työmaalla on ollut päivittäin keskimäärin 200 työntekijää. Hankkeessa on mukana 200 alihankkijaa. Heiskanen korostaa, että kun työt tehdään liikenteen ehdoilla, tarkka työvaihesuunnittelu on jokapäiväistä.

”Meillä on joka päivä välitavoite. Kun aamulla on 600 metriä väylää auki, sen täytyy olla illalla läjässä. Ei auta itku markkinoilla, kun tavarajuna odottaa Jyväskylän ratapihassa”, Antti Korhonen hymähtää.