Vuonna 1962 valmis­tunut Auratalo on ikäänsä nähden hyvässä kunnossa. Paikallavalettuun runkoon ei juurikaan tarvitse kajo­ta edes muuttuvan käyttötarkoituksen takia. Sen sijaan kaikki väliseinät uusitaan aiempaa kevytrakenteisemmiksi.

”Vanhat lattiat säilytetään sellaisinaan. Ne täyttävät myös hotellien ääneneristysvaati­mukset. Oleellisimmat urakan aikana taloon tehtävät muutokset liittyvät talotekniikkaan”, toteaa työmaan vastaava mestari Marko Hatakka Lemminkäinen Talo Oy:stä.

Edes korjausrakennustyömaiden nykyisin tavallinen riesa eli se, miten saada nykyaikainen talotekniikka mahtumaan rajallisiin huonetiloihin, ei Hatakan mukaan ole tällä työmaalla kiperimmästä päästä. Uusien LVIS-vetojen tilanahtaus on Hatakan mukaan lievennettävissä sillä, että aiemmin käytävien alakattoon ahdettu tekniikkaa voidaan nyt viedä pystykuiluihin huoneiden yhteyteen.

”Ensimmäisen kerroksen entisen pankkisalin tilalle tulevaan ravintolaan puolestaan tulee korotuslattia, minkä ansiosta valtaosa talotekniikasta saadaan sijoitetuksi lattiarakenteisiin”, hän lisää.

Korkeus tuottaa tate-haasteita

Suunnittelunkaan näkökulmasta tilanahtaus ei ole tällä työmaalla erityisen hankala seikka – kellaria lukuun ottamatta. LVIAJ-suunnittelua johtavan Jörgen Holmin mukaan kellareihin vedettävät uudet talotekniikkaverkostot ovat haaste, koska vanhaa betonirakenteista ei saa puhkaista mistään kohdin.

”Kaikki on survottava entisen kokoiseen tilaan, mikä ei tietenkään ole ensimmäinen kerta peruskorjauskohteissa. Mikä tämän kohteen tekee taloteknisen suunnittelun kannalta erityiseksi, on rakennuksen korkeus. Lämmitys ja jäähdytys hoituvat juuri ja juuri ylimpiinkin kerroksiin asti yhdellä verkostolla. Vesiverkostoja tarvitaan sen sijaan kaksi, joista yläkerroksia palveleva toimii pumppujen avulla”, Holm toteaa.

Talotekniikan uusimisen syy ei ole ensisijaisesti nykytekniikan kunto, koska talossa tehtiin edellinen talotekniikkaremontti 1980–90-luvun vaihteessa. Käyttötarkoituksen muutoksen takia tarvitaan kuitenkin huonekohtaista tekniikkaa.

”Joka hotellihuoneeseen tulee erillinen lämmitys ja jäähdytys. Lämmitys hoituu kaukolämmöllä ja jäähdytys kaukokylmällä. Huoneisiin asennetaan puhallinkonvektorit”, kertoo työmaan valvoja Ari Tallberg Rakennuttajatoimisto HTJ Oy:stä.

Kellareissa ja ensimmäisessä kerroksessa puolestaan on patterilämmitys, autohallissa ja ravintolassa ilmalämmitys.

Talotekniset urakat ovat valintavaiheessa helmikuun alussa.

”Kaikki talotekniset urakat tulee aloittaa suurin piirtein samassa vaiheessa, jotta työvaiheistus toteutuu optimaalisesti. Näin saamme pidetyksi aikataulun hallinnas­­sa. Ylipäänsä toteutus noin ­­14 kuu­kaudessa on mahdollinen vain projektinjohtourakkana”, Tallberg toteaa.

Purku kestää kesäkuuhun

Samalla kun talotekniset urakat ovat valmisteluvaiheessa, työmaalla käy täysi purkujyske. Purkutyöt vievät kaikkiaan viisi kuukautta, ja jokainen rakennusjäte-erä päätyy lajiteltavaksi ja edelleen enimmäkseen kierrätykseen.

”Tarkempi lajittelu on parasta hoitaa tätä tarkoitusta varten rakennetussa laitoksessa, tässä tapauksessa Kuusakoski-yhtiön tiloissa Nastolassa”, Tallberg paljastaa.

Vaikka työmaa sijaitsee Mannerheimintien ja Tukholmankadun vilkkaasti liikennöidyn risteyksen tuntumassa, työmaalogistiikka on hoidettavissa päiväsaikaan.

”Kiinteistöllä on väljä sisäpiha,­ johon pääsee rekalla. Yli 1 100 uutta ikkunaa ovat logistisestikin haaste, mutta luultavasti selviämme siltäkin osin päivätöillä”, Hatakka arvioi.

Purku-urakka on tässä tapauksessa työmääräisesti työläs, mutta toisaalta siihen ei sisälly kriittisiä vaiheita rakenneteknisesti. Vanhaan runkoon ei tarvitse kajota myöskään tulevien käyttöaikaisten kuormien takia, koska rakenteiden kokonaiskuormitus ei kasva.

”Uudet väliseinät tulevat olemaan kevytrakenteisia. Se kompensoi sen, että paikoin tulee lisä­kuor­maa katolle sijoitettavista uusista iv-koneista”, Tallberg toteaa.

Ilmanvaihto järeytyy sekä nykyisten, aiempaa kireämpien vaatimusten takia kauttaaltaan. Erityisen suuria ilmamääriä tarvitaan Nordean entisen konttorin tilalle valmistuvan ravintolan keittiöön. Tilankäytössä on otettava huomioon myös se, että keittiön iv-kokonaisuuteen kuuluu myös rasvanpoistokanavisto.

Kaupunkikuva säilyy

Yli 50-vuotisen rakennuksen energiatehokkuus ei myöskään ole ajanmukaisella tasolla. Tästä syystä julkisivuihin ja kattorakenteisiin asennetaan lisälämmöneristys. Tämä vaati kompromissikykyä rakentajien ja kaupunkikuvan säilymisestä vastaavien viranomaisten kesken.

”Viranomaisten lähtökohta oli se, rakennuksen ulkomitat eivät saa muuttua. Pieni muutos kuitenkin sallittiin, jotta saatiin energiatehokkuutta parannetuksi lisälämmöneristyksen avulla”, Tallberg kertoo.

Kaupunkikuvan muuttumattomuus oli säätelevä tekijä myös ilmanvaihtokoneiden sijoituspaikkoja mietittäessä. Koska katolle ei iv-koneita saa sijoittaa, koneet sijoitetaan 12. kerrokseen. Tähän tarvitaan tietysti nosturia, jonka sijoittaminen ja operointi on työmaan sijainnin vuoksi kohtuullisen ongelmatonta. ■