Ensi vuoden keväällä vastaanotettava rakennus piha-alueineen on urakkana vaativa sekä aikataulullisesti että teknisesti ja logistisesti. Rakennuksen käyttöönotto opetukseen­ ajoittuu kesälomakauden 2016 jälkeiseen syksyyn, mikä on määritellyt hankkeen toteutusaikataulun Aikatauluhaasteet ovat osin perua viiveestä, joka aiheutui hankesuunnitelmavaiheessa tehdyistä liito-oravahavainnoista tontilla olevassa metsikössä. Tämän seurauksena nyt rakenteilla olevan Arvo 2 -rakennuksen sijaintia aiemmin valmistuneeseen Arvo 1 -rakennukseen nähden piti muuttaa. Uusi suunnitelma mahdollisti niin liito-oravan elintilan kuin uudisrakennuksenkin. Aikatauluviivettä kertyi suunnitelmamuutosten takia alkuperäiseen tavoitteeseen nähden noin kolme kuukautta.

Tässä tilanteessa on korostunut valitun urakkamuodon mielekkyys. Vaikka suunnitelmat olivat työmaan startatessa osin viimeistelemättömät, projektinjohtomallilla luotiin valmiudet aikataulun kiinnikuromiseen, ja rakentamista valmistelevat työt päästiin aloittamaan viime vuoden maaliskuussa.

”Myös talotekniikkaurakat, jotka ovat aliurakkasuhteessa pää­urakkaan, toteutetaan projektinjohtomallilla, mikä on aikataulullinen etu”, perustelee työpäällikkö Timo Rajala NCC Rakennus Oy:stä.

Tontin ahtaus ja rungon syvyys tuottavat Rajalan mukaan rakentamiselle lisähaasteita. Näiden seikkojen vuoksi työmaalogistiikan täsmällisyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

”Kuormat tulevat työmaalle varttitunnin tarkkuudella. Elementtikuskit kehittivät keskinäisen systeemin ja ottivat omaksi odottelupaikakseen oriveteläisen taukopaikan, josta on vain parinkymmenen kilometrin matka työmaalle”, kertoo vastaava työnjohtaja Veijo Hämäläinen NCC:ltä.

Niin elementti- kuin muillekin toimituksille on Kaupin kampuksella sijaitsevalla työmaalla vain yksi purkupaikka. Sen sijainti ei ole nostoteknisesti optimaalinen, mutta sijoittamalla nosturi rakennuksen keskelle raskaimmatkin nostot on voitu toteuttaa yhdellä ja samalla nosturilla. Sille valittu sijainti on Hämäläisen mukaan ainoa mahdollinen. Kun nosturia työmaan alussa vajaa vuosi sitten pystytettiin, ympärillä oli vielä avaraa kenttää. Nyt torninosturi on kaikilta sivuiltaan lähes kiinni vuoden mittaan valmistuneissa uusissa rakenteissa.

”Nosturi on pultattu kallioon,­ joka tontilla on muutenkin pinnassa. Jouduimme louhimaan työmaalla yhteensä noin 15 000 kuutiometriä, mutta toisaalta pohjavahvistuksia ei ole tarvittu”, Hämäläinen kertoo.

Vaativa runko ja iso materiaalikirjo

Kaupin kampuksen uusi rakennus Arvo 2 koostuu kolmesta siivestä D, E ja F. D- ja F-siipi sivuavat muutama vuosi sitten valmistuneessa, niin ikään lääketieteelliseen opetuskäyttöön tarkoitettua Arvo 1:ä. Arvo 2:n D- ja F-siiven reunarakenne on teräksen ja lasin yhdistelmänä toteutettu, ruokalana toimiva atrium. Sen liitosyksityiskohdat ovat tuottaneet myös rakennesuunnittelijalle paljon päänvaivaa.

”Suuria linjoja ajatellen Arvo 2:n ykköshaaste on kuitenkin rungon suuri syvyys. Sen johdosta jäykistäviin, rungon stabiliteettia parantaviin rakenteisiin on pitänyt kiinnittää suunnittelussa erityistä­ huomiota. Tässä tapauksessa jäy­- kistävät seinälinjat ja hissikuilut­ on osin sijoitettu reunoille eikä normaaliin tapaan mahdollisim­man keskelle, jossa niiden jäykistävä vaikutus on tehokkaampi”, perustelee projektipäällikkö Markku Järvenpää Ramboll F­inland Oy:stä.

Arvo 2:ssa on niin betonielementeistä koostuvia kuin myös teräksisiä runkorakenneosia. Betoni on päämateriaali rungossa, joka koostuu yhteensä noin 3 400 ”kivestä”: pilareista, palkeista ja ontelolaatoista. Koko betonielementtitoimituksesta vastaa Betonimestarit Oy, jonka molemmat, Nastolassa ja Iisalmessa sijaitsevat tehtaat ovat valmistuksessa mukana.

Lähinnä ääniteknisistä syistä tarvitaan myös muurattuja rakenteita, pääosin kellarissa ja yhteensä noin 6 000 seinäneliömetriä. Lisäksi opetus- ja laboratoriotiloihin sekä niiden välille asennetaan suuri määrä kevyitä väliseiniä. Rakennusaikaisten suojaseinien rakentamisesta vastaa lempääläläinen Telinemestarit Oy, jonka toisena tärkeänä tehtävänä työmaalla on asentaa asennustelineitä kaikkiin tarvittaviin paikkoihin muita urakoitsijoita varten. Korkeissa tiloissa esimerkiksi talotekniikan asentaminen katon tuntumaan olisi lähes mahdotonta ja työturvallisuudeltaan kyseenalaista ilman ammattitaidolla rakennettuja telineitä. Periaatteessa toinen vaihtoehto olisi henkilönostinten käyttö. Tässä tapauksessa telineet ovat kuitenkin parempi vaihtoehto, koska esimerkiksi auditorioiden lattiaporrastukset rajoittaisivat nostinten käyttöä.

Järeää talotekniikkaa

Arvo 2 sisältää runsaasti olosuhdevaatimuksiltaan suhteellisen tavanomaisia opetustiloja, mutta myös tiloja, joiden olosuhteet on mitoitettava aivan toisin periaattein. Esimerkiksi puhdastiloja valmistuu laboratorioiden yhteyteen yhteensä noin tuhat neliömetriä. Niiden ilmamäärät on mitoitettu monikymmenkertaisiksi tavanomaisiin tiloihin nähden.

”Tällaisissa erityistiloissa vaa­tivinta ilmanvaihdon mitoituksessa on tilojen painesuhteiden säilyttäminen esimerkiksi vetokaappipoistoja käynnistettäessä”, kertoo hankkeen iv-suunnittelusta vastaava Urpo Koivula Insinööritoimisto AX-LVI Oy:stä.

Työmaan ilmanvaihto- kuten myös sähkö- ja LV-urakoista vastaa Tammelan Talotekniikka Oy. Erityisen vaativia tässä kohteessa ovat iv- ja sähköurakat.

”LVI-asennukset ovat aika normaaleja, mutta sidosryhmien runsaus, energiatalous ja puhtausvaatimukset huomioon ottaen kohde on hyvin vaativa”, kertoo työmaan iv- ja LV-töistä vastaava Juha Yrjölä Tammelan Talotekniikasta.

Sähkötöissä haastetta puolestaan on tuottanut sähköurakasta vastaavan Heikki Meriluodon mukaan erilaisten järjestelmien poikkeuksellinen runsaus sekä niihin liittyvät materiaalivalinnat.

”Meidän tehtävämme on ollut tuoda projektiin kustannustietoisuutta niin, että olemme esittäneet kaikkiin järjestelmiin tekniset vaatimukset täyttäviä ja mahdolli­simman kustannustehokkaita vaihtoehtoja. Valaisimien hankinnassa kustannustietoisuuden merkitys korostuu, koska kyseinen hankinta on iso”, Meriluoto sanoo. ■