Olympiastadionin uudistamistyö käynnistyi

Helsingin Olympiastadionin­ uudistamistyö käynnistyi maaliskuussa louhinta- ja maanrakennustöillä. Vuonna 1938 valmistunut Stadion avataan täysin uudistettuna vuonna 2019.

Stadionin katsomot katetaan ja kaikki katsomoalueet uudistetaan. Stadionia pääsee kiertämään myös katsomoiden takaa. Vierailijoita palvelevat nykyaikaiset ravintolat ja muut tilat, jotka ovat esteettömiä ja laadukkaita, elinkaarenkestäviä ja helposti muunneltavia. Uusien toimintojen ja palveluiden sekä turvallisuuden vuoksi stadionin tonttia laajennetaan.

Uudistettu Olympiasta­dion on Monitoimiareena, jossa on liikunta-, kokous-, media- ja toimistotiloja sekä Urheilumuseo. Stadion täyttää kansainvälisten suur­tapahtumien vaatimukset.

Uudisosat maanalaisia laajennuksia

Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeen maarakennus- ja louhintaurakan toteuttaa Lemminkäinen Infra Oy. Urakka toteutetaan työsuunnitelman mukaisesti siten, että uusia yleisöpalvelu-, monitoimi-, liikunta-, logistiikka- ja tekniikkatiloja rakennetaan maanalaisina laajennuksina.

Maankaivuun kokonaismäärä on noin 70 000 kuutiometriä ja avolouhinnan 150 000 kuutiometriä. Urakkaan kuuluvat myös purkutyöt, rakenteiden lujitukset, ruiskubetonointi, tarkkuuslouhinta, kallion irrotukset ja irtiporaukset. Maarakennus- ja louhintatyöt jatkuvat syksyyn 2017 asti.

Hankkeen rakennustekniset työt käynnistyvät maarakennus- ja louhintaurakkasuorituksen ollessa vielä käynnissä. Rakennuttajana hankkeessa on Helsingin kaupungin rakennusviraston HKR-Rakennuttaja. ■

Valtakunnallinen vihervuosi

Vihervuosi on valtakunnallinen teemavuosi, jota vietetään viidettä kertaa vuonna 2016. Teemavuoden tavoitteena on innostaa ihmiset, yhteisöt, järjestöt ja yritykset toimimaan oman lähiympäristönsä hyväksi. Tavoitteena on edistää rakennetun ympäristön viihtyisyyttä ja sitä kautta ihmisten hyvinvointia.

Vihervuoden pääteemana on Kestävä suomalainen maisema. Ydinkysymyksiä ovat miten voimme edistää kestävän kehityksen mukaista viheralueiden suunnittelua, rakentamista ja hoitoa. Muita teemoja ovat lähiruoka ja kaupunkiviljely, kestävä ympäristörakentaminen, viherverkostot ja ”Liikettä ulos – lähiympäristö kuuluu kaikille”: ympäristön esteettömyys, liikuntamahdollisuudet ja terveysvaikutukset.

Ympäristöministeriön nimeämää teemavuotta ja siihen liittyviä tapahtumia koordinoi Viherympäristöliitto. ■

Elpo-tuotantoa Viipurissa

Rudus Oy on käynnistänyt Elpo-talotekniikkaelementtien tuotannon Viipurissa. Ruduksen Kotkan betonituotetehtaalta on viety Elpo-elementtejä Venäjälle jo yli kymmenen vuoden ajan. Viennin määrä on ollut merkittävää.

Elpo-talotekniikkaelementti on tehdasvalmis kerrostalon LVIS-nousuputkistoelementti. Elementtiin voidaan sijoittaa kaikki rakennuksissa tarvittavat vesijohdot, lämpöjohdot, viemärit, ilmanvaihtokanavat sekä putkitukset sähkö- ja tietoliikennekaapeleita varten. ­Betonirunkoon valettu elementti nostetaan työmaalla kerroksittain paikoilleen.

Elpo-talotekniikkaelementtien käyttö vähentää työ- ja materiaalikustannuksia sekä lisää myytäviä asuinneliöitä. ■

Kotkan Jokipuistolle tunnustus

Jokipuisto Kotkan Karhulassa sai Vuoden 2015 Ympäristörakenne -tunnustuksen. Vuosina 2012–2015 rakennettu puisto on runsaudensarvi korkealaatuisesti toteutettuja kasvi-, kivi- ja vesiaiheita. Välillä alennustilassa ollut jokivarsi on kokenut arvonpalautuksen.

Jokipuiston selkärangaksi on rakennettu vankat luonnonkivimuurit entisen ylijyrkän, hankalasti hoidettavan nurmirinteen tilalle. 1970-luvulla rakennetut raskaat betoniportaat on piilotettu, ja ne toimivat nyt puroputouksen tukirakenteena. Rakenteissa käytetty luonnonkivi on suurelta osin kierrätyskiveä. Myös alueella olleet isot siirtolohkareet ja säästämisen arvoiset puut ovat osa uutta puistoa.

Kivimuurien ja betoni- sekä luonnonkivipintaisten käytävien avulla puistoon rakentuu selkeät ylä- ja alatasot. Suurista korkeuseroista huolimatta puistossa pääsee liikkumaan esteettömästi helppokulkuisia betonikiveyskäytäviä pitkin. Puistossa on myös kivisiltoja ja -veistoksia. Erilaisten aiheiden runsaus muodostaa suuren kontrastin alueen muulle ympäristölle.

Vuoden Ympäristörakenne -tunnustus jaettiin jo 25. kerran. Tuomaristossa olivat edustettuina Rakennustuoteteollisuus RTT:n, Puutarhaliiton, Kiviteollisuusliiton, Viherympäristöliiton, Suomen Maisema-arkkitehtiliiton, Suomen Arkkitehtiliiton, ympäristöministeriön ja lehdistön edustajat. ■

Vihervuoden mitali puukiven kehittäjälle

Vihervuoden avajaistapahtumassa Jyväskylän Paviljongissa helmikuussa jaettiin kahdeksan Vihervuoden mitalia viheralan hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä.

Yksi mitalin saaneista on Destamatic Oy. Se palkittiin rakennusjätteiden jalostamiseen liittyvästä kehitystyöstä kierrätykseen soveltuviksi ja uusiotuotteiden raaka-aineiksi.

Destamatic on kehittänyt kierrätyspuukuitua hyväksi käyttävää Puukiven valmistusmenetelmää. Puukiven raaka-ainesosina käytetään luonnon kiviainesta, sementtiä, vettä ja puukuitua, joka on työstetty rakennustyömaiden rakennusjätteestä.

Destaclean Puukivi on voittanut myös Suomen Nuorkauppakamarit ry:n vuoden 2015 valtakunnallisen Tuottava Idea -kilpailun yhteiskuntasarjan.

”Kehitystyömme ajurina on EU:n jätedirektiivin ja Suomen jätelainsäädännön mukainen rakennusjätteen kierrätystavoite. Rakennusjätteen hyödyntämisaste on yrityksessämme jo lähes 100 prosenttia, eli loppusijoitukseen menee enää 0,2 prosenttia jätteestä. Suurin osa hyödyntämisestä on tällä hetkellä kuitenkin vielä mate­riaalien käyttöä energian raaka-aineena”, sanoo Destamatic Oy:n hallituksen puheenjohtaja Reino Partanen.

Tavoitteena on Partasen mukaan Puukivi-tuoteport­folion laajentaminen pihakivi­tuotteiden lisäksi alue- ja infrarakentamiseen.

Vihervuoden mitalin saivat myös maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, luonnonsuojelupäällikkö Päivi Halinen Keski-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta, Kuopion kaupungin viher- ja virkistysaluesuunnittelutiimi, valaistussuunnittelija Annukka Larsén, maisema-arkkitehti Marketta Nummijärvi, Pirkanmaan maakuntamuseon kulttuuriympäristöyksikön johtaja Tuija-Liisa Soininen ja maisema-arkkitehti Mervi Vallinkoski. ■

Putkiremontti vasta kun vuodot herättävät

Isännöintiliiton putkiremonttibarometri 2015:n mukaan putkiremontit tehdään yleensä vasta, kun ongelma on akuutti. Suurin syy putkiremonttien käynnistämiseen ovat putkistossa ilmenneet vuodot.

”Jos remontti joudutaan valmistelemaan kiireessä, siitä tulee kokonaisuutena kalliimpi kuin jos putket olisi korjattu ennen vahinkoja. Putkiremontti-ikään tulevien talo­- yhtiöiden määrä vain kasvaa lähivuosina”, Isännöintiliiton asiantuntija Pekka Harjunkoski huomauttaa.

Barometrissa kokemuksiaan kertoi 255 isännöitsijää, joilla oli käynnissä vajaat 700 putkiremonttia. ■

ABB:lle uusi aurinko­voimalaboratorio

ABB investoi lähes neljä miljoonaa euroa laboratorioon, jossa tutkitaan ja testataan aurinkosähkövaihtosuuntaajien, invertterin, suorituskykyä, simuloidaan erilaisten verkkohäiriöiden vaikutuksia sekä tehdään säätestejä.

Aurinkosähköinvertteri muuntaa aurinkopaneeleissa tuotetun tasasähkön sähköverkkoon soveltuvaksi vaihtosähköksi. ABB:n tehdasalueella Helsingin Pitäjänmäellä sijaitsevassa uudessa laboratoriossa kehitetään ja testataan suuria voimalaitoskokoluokan inverttereitä, joiden yksikköteho voi vastata jopa 200 omakotitalon sähköliittymän tehoa.

Globaalisti invertterimarkkinan koko on noin seitsemän miljardia euroa, josta voimalaitoskoon inverttereiden markkina noin kolmannes. Suomen ABB:lle kyse on yli sadan miljoonan euron liiketoiminnasta, jonka tilaukset ja liikevaihto ovat vuodessa kaksinkertaistuneet ja näkymät ovat hyvät.

ABB:n suomalaista aurinkosähkötekniikkaa käytetään megawattiluokan aurinkovoimaloissa ympäri maailman, muun muassa Japanissa, Intiassa, Euroopassa ja Latinalaisen Amerikan suurimmassa aurinkovoimalaitoksessa Hondurasissa. ■