Taivaan täydeltä puskeva räntä saa ajatukset johtumaan sääsuojauksen tärkeyteen. Toimitusjohtaja Mika Airaksela ja As Oy Perhosenkierto 33:n puuelementtien asennuksesta vastaava työnjohtaja Matti Mäkitalo korostavat kumpikin sääsuojauksen itsestäänselvyyttä puurungon pystytyksen aikana.

”On aivan oleellista, että on telttakatto pään päällä koko ajan. Otimme täällä käyttöön Suomen ainoan sähkömoottoreilla säädettävän sääsuojan. Tällaisessa Gibson Rami Towerissa on se etu, ettei suojaa tarvitse missään vaiheessa purkaa, ja ennen kaikkea se, että järjestelmässä on ylös sijoitettu siltanosturi mukana”, Airaksela perustelee.

Hänet mieltää helposti pelkästään puukerrostalojen puolesta puhuvaksi saarnamieheksi, koska Rakennusliike Reponen on rakentanut sellaisia ja saanut rakentamisilleen uutuushuomiota. Airaksela kuitenkin paljastaa päätyneensä nykyisiin hankkeisiin puolisattumalta ja vasta skeptisen pohdinnan jälkeen.

”Kotikaupunki Heinola ryhtyi runsaat viisi vuotta sitten ajamaan puisten kerrostalojen rakentamista. Vasta tutustuminen Växjön puukerrostalotyömaahan karisti epäilyt siitä, etteikö tämä sittenkin ole mielekästä. Useimpien mielestä puuelementit eivät tosin vielä yllä asennusystävällisyydessä betonielementtien tasolle. On kuitenkin asentajia, jotka pitävät enemmän puuelementtien asennuksesta, koska se on sääsuojien ansiosta aina kuivaa ja siistiä. Betonielementtien asennus sujuu kelillä kuin kelillä ilman telttaakin”, Airaksela sanoo ja käy välillä antamassa ohjeita elementtitaakkaa nostavalle nosturinkuljettaja Jukka Ruohoaholle.

Nopea runko, uusi välipohja

Trukin piikit eivät pääse helpolla, kun neljä kappaletta yli kolmetonnisia puuelementtejä siirtyy suojamuovin alla sääsuojateltan suuaukolle. Rungon pystytyksen aloittaminen on muutamasta nosturiin tehtävästä säädöstä kiinni. Aamuisessa katsastuksessa on näytetty muilta osin vihreää valoa nostojen turvalliselle aloittamiselle.

”Kun vauhtiin päästään, tällaisen nelikerroksisen kerrostalon puurunko on pystyssä viimeistään 28 työpäivässä”, Matti Mäkitalo arvioi.

Mäkitalo oli pystyttämässä myös palkittua asuntomessujen kerrostaloa Vantaan Kivistöön. Hän toteaa Airakselan tavoin, että rakenneratkaisuissa on vielä kehitettävää, mutta että joka kohteessa jokin asia on kehitetty paremmaksi kuin edellisessä. Honkasuon kerrostaloissa uutta on välipohjarakenne. Sen kehittämisessä myös KVR-hanketta ohjaavan Rakennus­liike Reposen valitsemalla rakennesuunnittelijalla ja elementit valmistaneella Metsä-Woodilla on ollut iso rooli.

”Kehitystyötä on tehty erityisesti ääneneristyksen helpomman toteutuksen eteen. Asuintaloissahan välipohjien ääneneristävyysvaatimukset ovat vielä tiukemmat kuin vaikkapa hotelleissa”, sanoo rakennesuunnittelija Jaakko Länsiluoto Sweco Rakennetekniikka Oy:stä.

Välipohjarakenteessa käytettävä puuelementtityyppi on Metsä Woodin Kerto-Ripa-elementti. Tällaisen kertopuusta rakennetun välipohjaelementin käytännöllinen maksimipituus on noin seitsemän metriä ja suurin leveys 2,5 metriä. Lopullinen rakennetyyppi valikoitui ja täsmentyi yli kymmenelle erilaiselle rakenteelle tehtyjen äänitestien perusteella.

”Tämä innovaatio on merkittävin tällä työmaalla käyttöön­otettu tekninen uudistus. Viimeksi opimme, että elementtien pitää mieluiten olla koko seinän pituisia. Liitokset ovat huomattavasti helpommin ja edullisemmin tehtävissä nurkkiin”, Mika Airaksela kertoo.

Betoni vai puu – ja millainen?

Honkasuolla käynnissä olevan kerrostalohankkeen toteutuminen puurakenteisena oli alusta alkaen jokseenkin selvää, sillä tontinluovutusehdot ohjaavat tämän alueen talosuunnitelmia puurakenteita suosiviksi. Aivan ehdoton vaatimus se ei ole, sillä 116 asunnosta koostuvan Perhosenkierto 33:n viereen nousee muuten lähes identtinen mutta rungoltaan betoninen kerrostalo.

Toinen Helsingin alue, johon on lähiaikoina nousemassa puukerrostaloja, on Kuninkaantammi. Sielläkin rakentaa Rakennusliike Reponen – nyt myös betonista. Yhtiö keksi KVR-tarjouksessaan ehdottaa kahta rungoltaan erilaista rakennusta pitkäaikaisen keskinäisen vertailun piiriin. Tällaiselle on ollut aistittavissa ”sosiaalista tilausta” – siinä määrin tiukkaa keskustelu betonin ja toisaalta puun puolustajien kesken on aika ajoin ollut.

”Minulla ei ole mitään syytä suosia puuta betonin kustannuksella. Meillähän on betonielementtitehdas, kun taas puurakenneosat hankimme muiden yritysten tehtailta”, Airaksela muistuttaa.

Honkasuolla runkoratkaisu lyötiin lukkoon tontinluovutuk­sen yhteydessä. Samalla tuli sovituksi tekniikka hieman tarkemminkin. Perhosenkierto 33:ssa runkoratkaisu perustuu Koskisen Oy:n valmistamiin runkoelementteihin, joiden kanssa kilpailevat muun muassa Stora Enson tämän vuoden kesästä lähtien Varkaudessa valmistamat CLT-elementit. Muun muassa Jätkäsaaren Woodcityyn on tulossa massiivipuurunkoisia puukerrostaloja.

Millaiset asetelmat ovat jatkossa, riippuu osin myös niistä puurakennenormimuutoksista, jotka paraikaa ovat ympäristöministeriössä valmisteltavina. Myös paloturvallisuusmääräyksiin on luvassa muutoksia. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen ympäristöministeriöstä kertoo, että puukerrostalon enimmäiskor­keutta on harkittu korotettavaksi hiukan nykyisestä 26 metristä, koska nykyisen enimmäiskorkeusvaatimuksen on todettu hankaloittavan kahdeksankerroksisten toimistorakennusten rakentamista.

”Myös suojaverhousvaatimuksia tarkastellaan, sillä puupintaa halutaan jättää enemmän näkyviin CLT-rakenteessa. Ehkä merkittävin tutkittava asia on kuitenkin puukerrostalojen taulukkomitoi­tuksen laajentaminen asun- ja toimistorakennuksista esimerkiksi majoitusrakennuksiin”, Lehtinen kertoo.

Muutokset ovat Lehtisen arvion mukaan tulossa voimaan viimeistään syksyllä 2017. Nähtäväksi jää, millaisena puun ja betonin välinen vääntö normimuutoksen jälkeen jatkuu. Varmaa kuitenkin on, että puukerrostalorakentaminen on tullut jäädäkseen. ■