Mika Eskolan prinsiippi ennen joukkueensa hyökkäystä on ”Sana on vapaa!” Ja sitten mennään yhteisin tavoittein. Ensin tulee mieleen, että urheiluvalmentajako se tuossa tarinoi, mutta kyllä tässä johtamisesta – porukan ja yrityksen johtamisesta – on kyse. Vai mitä sinä sanoisit Mika Eskolan lähestymiskulmasta, kun hän kokoilee vastausta peruskysymykseen: miten johdat ja ohjaat alaisiasi?

”Kuin jalkapallojoukkuetta; olen libero, kapteeni ja toppari, alin pelaaja. Ohjaan hyökkäystä ja varmistan puolustuksen. Rohkaisen aina pelaamaan eteenpäin ja kantamaan vastuuta. Ja muistutan siitä, että olen alhaalla apuna, jos sitä tarvitaan. Erikoistilanteessa nousen maalille. Pelaan aina joukkueelle.”

Johtamisoppinsa Mika on kerännyt työkalupakkiinsa lukuisilla kursseilla ja käymällä läpi johtamiskirjat. Mutta hänen loppuyhteenvetonsa on selkeä: onnistuneelle johtamiselle antaa vahvan pohjan vain työelämässä omakohtaisesti koetut tilanteet.

”Johtamista voi oppia ainoas­taan tekemällä. Jos ei ole ollut johdettavana ja itse johtajana, ei tilanteita nyt ja tässä taikka pitkäjänteisen strategisesti pysty hoitamaan. Ja pitää osata myös johtaa itseään. Oltava sinut oma itsensä, osata ottaa vastaan kritiikkiä ja uskaltaa tehdä päätöksiä. Olen pelannut eri rooleissa, kantanut kapteenin nauhaa. Tiedän, että samat asiat toimivat pelissä kuin työelämässäkin.”

Rakentaminen tuli Eskolalle pelikentäksi sattumalta, mutta nyt alalta on kokemusta jo 30 vuotta. Välillä urheilu vei johtamaan Veikkausliigaa neljäksi vuodeksi. Nyt, hoidettuaan Ramirent Finland Oy:ssä eri tehtäviä asiakaspinnassa, hänellä on vastuullaan Etelä-Suomen liiketoiminnot ja yhtiön strategiset kumppanuudet.

Päätöksenteon oppii kantamalla vastuuta

Viisautta karttuu automaattisesti myös iän mukana, ja Mika Eskola muistaa hyvin nuoren miehen malttamattomuuden ja ihmiskäsittelyn vaikeudet.

”Nuorena olin aina oikeassa. Särmät ovat pyöristyneet ja olen oppinut kuuntelemaan ja ymmärtämään toisia. Kannattaa muistaa, että johtamisessakaan ei ole yhtä totuutta. Tärkeä prinsiippini onkin ’Sana on vapaa!’ ja ’Ideat tiskiin!’.”

Hän korostaa tiimin jokaisen vastuuta etsiä ratkaisuja tehtävien hoitamiseksi. Niitä etsimällä ja niistä kertomalla työtovereilleen jokainen oppii myös kantamaan vastuuta esittämänsä ratkaisun toteuttamisessa.

”Antamalla ihmiselle vastuuta, hän pystyy itse tekemään päätöksiä. Jokainen oppii parhaiten sillä pelipaikalla, missä kulloinkin on.”

Tietenkään aina ei löydy heti yhteistä näkemystä ja silloin on esimiehen pystyttävä myymään omat ajatuksensa toisille. Keskustelukumppani ei ehkä tiedä reunaehtoja tai ehdotuksensa laajempia vaikutuksia. Eskolan kokemuksen mukaan esimiehen perustelut hyväksytään yhteisen keskustelun jälkeen ja lopulta päästään rakentavasti eteenpäin.

”Joskus tulee harhasyöttöjä, mutta jos ei syötä eteenpäin, niin ei saa koskaan maalia”, hän palaa urheilukokemuksiinsa.

Kehitä ratkaisu asiakkaan tarpeeseen

Rakennuskonevuokrauksessakin on nyt edessä hyökkäämisen paikka. Vuokrausbisnes kasvaa vauhdilla ja palvelut lisääntyvät. Työmaiden koneellistaminen on tehokkuuden ja kilpailukyvyn tärkeä edellytys. Kiristyneet aikataulut ja laatutavoitteet vaativat uusimpien ratkaisuiden löytämistä sekä asiantuntijan opastusta ja palveluja.

”Konevuokraajilta ei enää kysytä yksittäisiä lämmityslaitteita, kaapeleita tai vaikkapa alakes­kusta. Rakennusliikkeet haluavat ratkaisun ongelmaansa ja me etsimme sen. Lämpöä riittävästi talvellakin, työkohteen suojaus kosteusvaurioiden minimoimiseksi tai alueelle valaistus tehokkaan työn mahdollistamiseksi. Se vaatii palvelun lisäämistä alan yritysten tuotepalettiin”, kertoo Eskola.

Suomessa rakennuskoneiden käyttö on kansainvälisestikin hyvällä tasolla, mutta tehostamisen ja kehittämisen varaa on. Se askel otetaan digitalisaation avulla ja tarjoamalla asiakkaille kasvavia kokonaispalveluja.

Digitalisaatio ja ekologisuus vauhdittavat kehitystä

Merkittävä strateginen kysymys rakennusliikkeen kannalta on valinta omien koneiden ja vuokrakoneiden välillä. Teknisen Kaupan Rakennuskonejaoston puheenjohtajana Mika Eskola tunnistaa sen merkityksen myös koko vuokrausalan tulevaisuudelle.

”Rakennusalan koneidenkin kehitys on huimaa juuri nyt. Rakennusyritys, jonka tase on vahva, voi tehdä strategisen päätöksen ja hankkia omaa avainkoneiden kalustoa. Koneiden käyttö vaatii kuitenkin yhä enemmän huoltoa ja palvelua, ja ne vanhenevat nopeasti. Siinä kilpajuoksussa rakennusliikkeen oma kalusto jää jälkeen vauhdista ja kilpailussa tärkeä tehokkuus heikkenee”, puntaroi hän kysymystä asiakkaittensa kannalta.

Digitalisaation rinnalla on tärkeäksi tekijäksi kaupungeissa nousemassa haitalliset päästöt. Niistä rakennuskoneet muodostavat kahdeksan prosentin siivun, ja EU onkin asettanut kovat supistamistavoitteet.

”Suurimmat kaupungit Ruotsissa ovat kieltäneet tämän vuoden alusta kuusi vuotta vanhempien koneiden käytön ja vaativat biopolttoaineiden hyödyntämistä. Sama trendi, ekologisuus, on kohta iso draiveri Suomessakin.”

Tarkasta ja valvo

Rakennuskoneisiin liittyy aina työturvallisuusriskejä, joiden torjumiseksi koko rakennusala on yhdessä tehnyt onnistuneesti töitä. Laki vaatii jokaiselle koneen käyttäjälle työnantajan kirjallisen luvan, ennen kuin konetta käytetään. Konevuokraajat ovat kiinnittäneet enemmän huomiota vuokrattujen koneiden käytön perehdyttämiseen ja koneiden tarkastamiseen.

”Nämä ovat asioita, joiden ei pidä vain olettaa olevan kunnossa, vaan pitää toisaalta tsekata ja valvoa ja toisaalta testata ja tarkastaa joka työmaalla. Valvontaa helpottaa digitaalinen koneohjaus. Kone ei käynnisty, jos sen valttikortti ei kerro, että käyttäjällä on työnantajansa lupa ja hänen perehdyttämisensä on kunnolla hoidettu”, Eskola kertoo.

Työturvallisuuteen liittyy myös koko työmaan laatu. Sen Mika Eskola sanoo näkevänsä yhdellä silmäyksellä paikkojen siisteydestä, vaikka ei ole työmaalla nähnyt yhtään ihmistä. Työmaan laatu liittyy suoraan työnjohdon tasoon.

”Nykyisellään työmaallaan onnistujia eivät ole ne, jotka temmeltävät ja pitävät jöötä pelolla ja auktoriteetilla. Menestyvällä mestarilla on siisti ja hyvin järjestetty työmaa, jonka organisaatio toimii. Hän johtaa monella keinolla sekä osaa jakaa valtaa ja vastuuta. Nämä kohteet valmistuvat ajoissa ja ovat laadukkaita. Rakentaminen ei ole taiteilijoiden työmaata. Toiminnan tulee perustua suunnitelmin, mitä tehdään ja miten. Muuten syntyy taideteos, joka ei käy kaupaksi.” ■