Ympäristörakenne-tunnustus kerrostalopihalle

Jo 26. kerran jaetun Vuoden Ympäristörakenne -tunnus­tuksen sai ensimmäistä ­kertaa kerrostalopiha. Tuomaristo arvioi Hiljenty­misen pihan Helsingin Arabianrannassa yhdeksi hienoimmista kerrostalopihoista Suomessa.

Rakennustuoteteollisuus RTT:n ja Puutarhaliiton järjestämässä kilpailussa Hiljentymisen pihan valinnan keskeisimpänä perusteluna oli toimiva kokonaisuus, jossa yhdistyvät taideteokset, pihan toiminnot ja rakenteelliset ratkaisut. Kasvivalikoima on monipuolinen ja tuo hyvin esille Arabianrannan merellistä ilmettä.

Hiljentymisen piha on osa Arabianrannan yhteispihojen sarjaa. Piha on kokonaisval­tainen veistoksellinen ulko­tila, jossa teolliset materiaalit, kasvillisuus, valaistus, runous sekä graafinen suunnittelu nivoutuvat yhdeksi kokonaisuudeksi. Pihan detaljeihin on kiinnitetty erityishuomiota kantakaupungin korttelien ja Arabianrannan käsityöläisyyden perinnettä kunnioittaen.

Materiaalien detaljisuunnittelu sekä valmistaminen ja asentaminen ovat vaatineet korkealaatuista ammattitaitoa ja toimivaa yhteistyötä eri osapuolten kesken. Toteutus on edellyttänyt paljon käsityötä, ja ammattilaisten työnjälki on laadukasta. Materiaalit ovat kestäneet ankaria olosuhteita kovassa käytössä hyvin jo kolmen vuoden ajan.

Kunniakirjat saivat rakennuttamisesta Arabian Palvelu Oy, suunnittelusta Arkkitehtitoimisto Maanlumosta Teresa Rönkä sekä viherrakennustyöstä Suomen Projektiohjelma Oy. Lisäksi kunniakirjat luovutettiin taideaiheiden ideoinnista ja graafisesta suunnittelusta Kaisa ja Timo Berrylle sekä muurien ja astinkivien teräsosien pintakäsittelystä ja asennuksesta FeSign Oy:lle. ■

Kampus rakenteilla

Helsingin kaupunki rakentaa kampuksen Metropolia Ammattikorkeakoulun käyttöön. Rakentamiskustannukset ovat noin 165 miljoonaa euroa. Kyseessä on yksi Helsingin kaupungin suurimmista meneillään olevista talonrakennushankkeista.

Myllypuron kampukselle siirtyvät Metropolian sosiaali- ja terveysalan sekä rakennus- ja kiinteistöalan toiminnot, korkeakoulun johto ja keskitetyt yhteiset palvelut.

Kampuksen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki. Projektinjohtourakoitsijana toimii YIT Rakennus Oy.

Kampus muodostuu neljästä yhteen liitetystä rakennuksesta. Osin metroradan päälle rakennettava noin 6 000 opiskelijan kampus valmistuu kahdessa vaiheessa heinäkuussa 2018 ja elokuussa 2019. Kampuksen maanrakennustyöt alkoivat maaliskuussa 2016 louhinnoilla. Maanrakennustyöt kestivät suunnitellusti noin vuoden. ■

Skanska Olympiastadionin pääurakoitsijaksi

Skanska valittiin Olympiastadionin mittavan uudistushankkeen pääurakoitsijaksi. Hanke on suurin Skanskan Suomessa koskaan toteuttama talonrakennusurakka, jossa Skanska on yksin päätoteuttajana. Sopimuksen arvo Skanskalle on 156 miljoonaa euroa.

”Hankkeessa syntyy merkittäviä kustannuksia muun muassa vanhojen rakenteiden vahvistamisesta. Monessa vaativassa työvaiheessa käytetään paljon työvoimaa työmaalla, koska tehtaalla tehtyjä esivalmisteita, esimerkiksi muotteja tai raudoitteita, ei voida käyttää”, kertoo aluejohtaja Vesa Tähti Skanskasta.

Olympiastadionilla on menossa maanrakennus-, louhinta- ja perustuksien vahvistustöitä, joita Lemminkäinen suorittaa erillisurakkana. Skanska käynnistää omat työmaatoimintonsa vuoden 2017 ensimmäisen neljänneksen aikana.

”Stadion toteutetaan yhteistoiminnallisena projektinjohtourakkana. Tämä mahdollistaa suunnitelmien kehittämisen ja kustannustehokkaampien ratkaisujen etsimisen projektinjohtourakan aikana”, sanoo HKR-Rakennuttajan tulosryhmän johtaja Jukka Forsman. ■

Vanhojen rakennusmateriaalien tietopankki avattu

Ympäristöministeriö on avannut verkkopalveluunsa tietopankin, jossa kiinteistönomistajat ja korjaajat voivat hakea tietoa rakennuksissa käytetyistä materiaaleista ja tuotteista.

Tietopankki auttaa etenkin ei-ammattilaisia tunnistamaan vanhoja materiaaleja ja antaa tietoa niiden ominaisuuksista, haitallisuudesta ja kierrätettävyydestä. Materiaaleja voi etsiä tietokannasta materiaalin, tuotteen nimen, käyttöajan tai käyttökohteen perusteella.

Tietopankin laadinnan taustalla on vuonna 2013 valmistunut Rakentamisen materiaalitehokkuuden edistämisohjelma (RAMATE). Tavoitteena on madaltaa kiinteistönomistajien ja korjaajien kynnystä ehkäistä rakennusjätteen syntymistä sekä lajitella ja kierrättää jätteet asianmukaisesti.

EU:n jätedirektiivi edellyttää, että rakennus- ja purkujätteestä 70 prosenttia kierrätettäisiin jäsenmaissa materiaalina vuoteen 2020 mennessä. ■

Ympäristöministeriön tietopankki: ymparisto.fi/rakennus­materiaalit

Rakennustuotteita testautetaan tehostetusti

Turvallisuus- ja kemikaali­virasto (Tukes) valvoo vuonna 2017 tehostetusti rakennustuotteiden vaatimustenmukaisuutta. Markkinoilta poimitaan testattavaksi tuotteita rakentamisen kaikilta osa-alueilta. Testeissä selvitetään, ovatko tuotteet standardien tai tuotehyväksyntälain mukaisia. Samalla päivitetään tilannekuvaa markkinoilla olevien rakennustuotteiden yleistilanteesta ja laadusta.

Tukes toimii maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena rakennustuotteiden markkinavalvontaviranomaisena. Tukes valvoo, että markkinoilla olevat rakennustuotteet sekä niihin liittyvät asiakirjat ja merkinnät ovat vaatimustenmukaisia. Rakennustuotteiden vaatimustenmukaisuudesta ja turvallisuudesta vastaavat valmistaja sekä maahantuoja ja jakelija velvoitteidensa mukaisesti. Rakennustuotteiden käyttöä ja rakentamista valvoo rakennusvalvontaviranomainen.

Testausohjelmassa tutkitaan tuotteita kaiken kaikkiaan 16 eri tuoteryhmästä, kaikilta rakentamisen osa-alueilta: kantavat rakenteet, julkisivut ja lämmöneristys, sisärakentaminen, lämmitys, LVI sekä maanrakentamisen tuotteet. Testausohjelma kestää vuoden 2017 loppuun asti. ■

Taitorakennerekisteri korvaa siltarakenne­rekisterin

Liikenneviraston asiantuntijakäyttöön tarkoitettu taito­ra­kennerekisteri on otettu käyttöön. Se korvaa vanhan siltarekisterin. Kaikille avointa dataa tulee saataville kevään aikana.

Uusi Taitorakennerekisteri on taitorakenteiden perustieto­varasto. Se sisältää hallinnollisten ja rakenteellisten tietojen lisäksi muun muassa vaurio- ja kuntotietoa silloista, tunneleista, rautatierummuista, merimerkeistä, tie- ja yhteysaluslaitureista sekä kanavarakenteista. Jatkossa järjestelmän tieto­sisältö tulee laajenemaan myös muihin taitorakenteisiin. Liikenneviraston omistamien kohteiden lisäksi rekisteristä löytyy myös kuntien omista­mien rakenteiden tietoja.

Taitorakennerekisteri palvelee muun muassa Liikenneviraston, ELY-keskusten ja kuntien asiantuntijoita sekä palveluntuottajia. Liikenne­virasto myöntää käyttöoikeudet hakemusten perusteella. Tietojen ylläpito edellyttää koulutuksen suorittamista hyväksytysti. ■

Energiatodistuksen antajan pätevyydet vanhenevat

Vuonna 2007 voimaan tulleen vanhan energiatodistuslain mukaiset erillisen energiatodistuksen antajan pätevyydet vanhenevat viimeistään 31.12.2017. Tämän jälkeen erillisen energiatodistuksen antajan pätevyydellä ei voi tehdä energiatodistuksia.

Jotta vanhan pätevyyden hankkinut voi jatkaa vuoden 2018 alusta energiatodistusten tekemistä, hänen on haettava uusi, nykyisen vuoden 2013 lain mukainen, energiatodistuksen laatijan pätevyys.

Pätevyyden hakemiseksi on täytettävä lomake, jolla ilmoittaudutaan samalla pätevyystenttiin. Pätevyyttä haetaan joko perustasolle tai ylemmälle tasolle. Seuraavat pätevyystentit järjestetään 19.5. Helsingissä ja Tampereella sekä 1.12. Helsingissä ja Turussa. Pätevyys todetaan tentin jälkeen seuraavassa pätevyyslautakunnan kokouksessa. ■

Lisätietoja: www.fise.fi www.sulvi.fi/patevyydet