Kierrätysmateriaalit, ekologisuus ja kaikille avoimet ­liikunta- ja leikki­paikat kiinnostavat nyt viherrakentajia.

”Erityisesti liikunnallisten toimintojen lisääntyminen on ollut pitkään kasvussa. Pihoille ja puistoihin ei haluta enää pelkkiä oleskelutiloja ja leikkipuistoja, vaan monipuolisia ja toiminnallisia paikkoja, joissa viihtyvät kaikenikäiset kävijät”, kertoo suunnitteluhortonomi Jarmo Väisänen Viherteema Oy:stä.

Väisäsen mukaan pihoille kaivataan erityisesti kuntoilulaitteita, jotka sopivat sekä aikuisille että lapsille. Trendi kiinnostaa niin taloyhtiöitä, yrityksiä kuin julkisten puistoalueiden suunnittelijoita. Väisänen huomauttaa, että näiden alueiden suunnittelussa täytyy ottaa huomioon turvallisuusnäkökulma.

”Liikunnallisten laitteiden täytyy olla testattuja ja toiminta­tarkoitukseen hyväksyttyjä. Alusta­materiaalien on oltava sellaisia, että niihin pudotessa ei satu vahinkoja.”

Väisänen kertoo, että myös viher­alueiden valaistuksen painoarvo on kasvussa.

”Valaistukseen on panostettu yhä enemmän viimeisen 15 vuoden aikana. Valaistusta suunniteltaessa täytyy huomioida energiansäästö, mutta on hyvä, jos valaistuksessa on myös jokin idea. Valaistus on onnistunut silloin, kun se luo maisemaan vaihtelua ja erilaisia tunnelmia. Valaistus ei saa myöskään häikäistä puistossa tai taloyhtiön pihalla liikkuvia henkilöitä.”

Ympäristönäkökulma painottuu

Tulevaisuudessa viherrakentaminen muuttuu yhä kestävämpään suuntaan. Jarmo Väisänen kertoo, että kaikessa rakentamisessa on pakko kiinnittää aiempaa enemmän huomiota ekologisiin seikkoihin.

”Ekologisiin lähtökohtiin täytyy kiinnittää huomiota, haluamme tai emme. Uskon, että ekologisuutta tullaan lisäämään myös lakisääteisesti.”

Viherrakentamisessa ekologisuus näkyy erityisesti kierrätys­materiaalien käytössä. Pohjamateriaaleissa käytetään nyt yhä enemmän esimerkiksi kierrätysmuoveja.

”On tärkeää välttää turhaa energiankulutusta ja luonnonalueiden rikkomista. Uskon, että kaavoituksessakin tullaan kiinnittämään enemmän huomiota esimerkiksi vesistöjen suojeluun ja siihen, millaisiin paikkoihin ylipäätään saa rakentaa.”

Uusia materiaaleja

Väisänen huomauttaa, että erilaisia betonikivi­malleja tulee markkinoille jatkuvasti, mutta viherrakentamisessa kiinnostavat nyt varsinkin vettä läpäisevät nurmi- ja hulekivet. Niiden saumojen läpi vesi pääsee imeytymään maahan.

”Uusia vaihtoehtoja ja värejä on saatavilla valtavasti.”

Hulevesien imeyttämiseen kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota.

”Sadevedet ja pintavedet yritetään imeyttää paikallisesti, jotta ne eivät valu viemäriverkostoon. Hulevesien imeyttäminen vähentää vesistöjen kuormitusta.”

Väisänen kertoo, että varsinkin leikkipaikkojen ja kuntoilulaitteiden alustoja tehdään muun muassa kierrätetystä muovista ja autonrenkaista murskatusta kumirouheesta.

”Niissäkin veden läpäisevyys on tärkeää. Alustat voidaan tehdä laattoina tai ne voidaan valaa suoraan paikoilleen yhteneväisenä levynä. Perinteiseen hiekkaan verrattuna nämä alustat ovat erinomaisia, sillä ne eivät pölise eikä materiaalia tarvitse lisätä myöhemmin.”

Hyötykasvit palaavat puutarhaan

Viherrakentaminen on kokenut ison murroksen viime vuosikymmeninä.

”Aiemmin kasvit olivat pääosassa. Nyt pihoille halutaan hyvin paljon erilaisia toimintoja, ja varsinkin omakotitalojen pihoille rakennetaan oleskelualueita, huvimajoja, kylpytynnyreitä ja uima-altaita. Erilaisten oleskelualueiden ja katettujen tilojen määrä on kasvussa myös taloyhtiöiden pihoilla.”

Lisäksi lähiruokabuumi näkyy puutarhassa.

”Hyötykasveja käytetään yhä enemmän, ja ne tekevät hiljalleen tuloaan myös julkisiin puistoihin ja taloyhtiöiden pihoille.”

Koska kasvien rooli jää pieneksi, viheralueiden helppohoitoisuus korostuu.

”Jos pihalle halutaan kasveja, ensin kannattaa miettiä, kuka pitää niistä huolta. Kaikissa taloyhtiöissä piha-alueiden hoitoa ei ole suunniteltu kovin tarkasti, eivätkä piha-alueet kuulu aina huoltoyhtiöiden töihin. Viheralueita suunnitellessa on tärkeää muistaa, että helppohoitoisetkaan kasvit eivät pärjää täysin oman onnensa nojassa.” ■