Turun Telakkarannan As. Oy Turun Kuunarinranta valmistuu kesällä 2018. Aikataulu on pitänyt, vaikka runkovaiheessa elementtitoimituksissa oli viiveitä. Parhaillaan asennetaan täydentäviä rakennusosia, kuten parvekkeiden kaiteita.

Myös sisustustyöt ovat jo pitkällä. Tuotantoinsinööri Matti Keränen odottelee parvekkeella alhaalta saapuvaksi pinoa kivisiä keittiötasoja ja esittelee samalla ylimmän huoneiston näkymiä. Samalla silmäyksellä voi nähdä merimaiseman, Turun linnan ja Suomen Joutsenen.

Arkkitehtisuunnittelusta on vastannut Sigge Arkkitehdit. Arkkitehti Pekka Mäki toteaa, että ainutlaatuinen sijainti on huomioitu tilallisissa ratkaisuissa.

”Asuntojen suunnittelussa on tavoitteena ollut, että niistä avautuisi miellyttäviä, esteettömiä näkymiä joelle ja arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. Arvokkaan, vanhan torninosturin läheisyys toi toki erityisesti Parkinrannan suunnitteluun oman haasteensa.”

Telakkarannan ensimmäiset asukkaat ovat ehtineet asua alueella jo muutaman vuoden. Talojen asuntokauppa on sujunut vauhdikkaasti, ja Skanskan uusimmista kohteista on enää muutamia asuntoja myymättä.

Laadukasta ja energia­tehokasta asumista

Korkeatasoiseen asumiseen tähdätään laadukkailla materiaalivalinnoilla. Pintamateriaaleina on luonnon­kiveä, parkettia ja keraamista laattaa. Vielä niitä ei juuri pääse näkemään, sillä arvokkaat pinnat on huolellisesti suojattu.

Kaikki asuntojen lattiat ovat kipsimassaa, jolla on paremmat lämmönjohtamisominaisuudet kuin perinteisesti käytetyllä betonilla. Lämmitysmuotona on kaukolämpöön yhteydessä oleva vesikiertoinen lattialämmitys, myös märkätiloissa. Keräsen mukaan kipsilattia ja vesikiertoinen lämmitys on selvästi yleistyvä käytäntö.

”Tämä on energiatehokas ratkaisu. Kun asunnoissa on isot ikkunat, ei lämpöpattereille oikein jäisi tilaakaan.”

Asumismukavuutta lisää myös viilennysjärjestelmä. Sen ollessa käytössä lämmitys kytkeytyy automaattisesti pois päältä. Myöhemmin valmistuvaan As. Oy Turun Parkinrantaan asennetaan katolle myös aurinkopaneelit, joilla pyritään kattamaan osa kiinteistön energiantarpeesta.

Työturvallisuutta kehitetään työmaan arjessa

Työturvallisuuteen panostetaan Skanskassa jatkuvasti. Holvimuottikaluston purkuun on huomattu liittyvän turvallisuusriskejä. Tähän kehitettiin paikan päällä turvallisempi ratkaisu, kertoo Matti Keränen.

”Normaalisti palkit kasataan ikkuna-aukkoon ja nostetaan sieltä nosturilla. Tässä on vaarana palkkien putoaminen. Kuunarinrannassa rakensimme kaksi erillistä telinettä rungon ulkopuolelle. Telineeltä niiden nostaminen suoraan ylöspäin on turvallisempaa kuin ikkunasta ulosvieminen. Nyt olemme lisäksi kehitelleet ikkuna-aukkoon asennettavaa kelkkaa, jonka avulla nostaminen on yhä helpompaa ja turvalli­sempaa.”

Skanskalla on käynnistetty turvallisuuskulttuurin kehittämishanke LIFE – minä välitän. Hankkeen tavoitteena on luoda uudenlainen välittämisen ja vastuullisuuden kulttuuri, joka mahdollistaa ihmisten osallistumisen oman työnsä ja työyhteisönsä kehittämiseen. Työturvallisuus toteutuu parhaiten, kun valinnat lähtevät työntekijöiden omasta halusta.

Työilmapiiriin osaltaan vaikuttaa myös Keräsen Nera-koira. Työmaan stressit unohtuvat hetkeksi leppoisan eläimen kanssa seurustellessa. Toimistokoira saa rapsutuksia ja nauttii silmin nähden roolistaan.

Uutta kaupunkia veden äärelle

Turun Telakkarannan asemakaavamuutoksen valmistelu tuli vireille vuonna 2006 Wärtsilä Oyj:n aloitteesta. Taustalla oli tuotannon siirtäminen Italiaan. Samansuuntainen kehitys on jatkunut Aurajoen rannoilla jo vuosikymmenten ajan teollisuuden siirtyessä muualle. Telakkaranta voidaan nähdä tämän kehityksen päätepisteenä, sillä alueen valmistuessa Aurajoen vanhat teollisuusalueet joen molemmin puolin on muutettu asuin- tai kulttuurikäyttöön.

Alueen kaavasuunnittelusta järjestettiin kutsukilpailu, jonka voitti Gullichsen Vormala Arkkitehtien ehdotus. Suunnittelun lähtökohtana oli säilyttää telakkaympäristön tunnelmaa. Osa laivanrakennusalustasta ja kolme nosturia jäivät suojelluiksi. Yksi nostureista on omalla raiteillaan, kaksi siirrettiin telakka-altaan vierestä rakennusalustan viereen vanhoille raiteille. Myös laiturin muoto ja osa laiturirakenteista on suojeltu. Läheisyydessä säilytetyn tehdasrakennuksen viereen määrättiin punatiilinen julkisivu. Itse tehdasrakennus suojeltiin myöhemmin, ja nyt sen sisään on rakennettu uudistalo.

Iina Paasikivi toimi Turun kaupungin kaavoitusarkkitehtinä, kun kaavaa laadittiin. Kaupunkikuvallisesti erityisen alueen suunnittelussa oli monenlaisia haasteita.

”Ensinnäkin kansalaiset olisivat alkuvaiheessa halunneet tähän tulevan jotain aivan muuta kuin asumista.”

Erityisesti liikenteen järjestämistä pohdittiin paljon. Kaavassa päädyttiin siihen, että ajoneuvoliikenne alueelle tapahtuu Stålarminkadun kautta. Tätä varten puhkaistiin Korppolaismäen kallioon Unioninkadun tunneli.

Paasikiven mielestä rakenteilla oleva alue näyttää pitkälti sellaiselta kuin suunnittelun aikoihin ajateltiin. Kaikki suunnitteluvisiot eivät kuitenkaan ole toteutuneet.

”Urbaani, elävä kaupunkimaisema tarvitsee toimintaa. Kaavassa on mainittu, että alimpaan kerrokseen voi rakentaa liiketilaa. Toistaiseksi tiloihin on tullut vain toimistoja.”

Paasikivi näkee positiivisena asiana, että aluetta ei rakenneta yhdellä kertaa. Wärtsilä luovuttaa vain kaksi tonttia kerrallaan, jotta aluetta ei rakennettaisi kerralla yhden rakennuttajan toimesta.

Kaava-alueella on yhteensä 20 rakennusalaa, joista seitsemän on vielä kokonaan rakentamatta. Uudenlaista kaupunkiasumista edustaa veden äärelle ulottuva rivitalo. Sen asukkailla on terassiltaan suora yhteys satama-altaan omaan venepaikkaan.