Väliseinän alaosa voi joskus olla avattuna lohduttoman näköinen. Maakosteus on noussut diffuusiolla ja usein myös kapillaarisesti betonirakenteeseen, josta se tasaantuu sitten väliseinien alaosiin ja lahottaa joskus jopa runkotolpat.

Maanvaraisia betonilaattoja tehtiin yleisesti 1960–1980 lu­vuilla ilman sen alapuolisia lämpö­erityksiä. Systeemiä nimitettiin niin sanotuksi roskavaluksi, jonka päältä oli hyvä rakentaa, kun ­hiekka ei enää pölissyt talon sisäpuolella.

Siihen aikaan ei osattu ajatella, että maaperän ilmatilan suhteellinen kosteus on lähes sata prosenttia (RH 100%) ja maaperä usein myös kapillaarista laatua. Edellä mainittuna aikana asennettiin yleisesti pikihuopa seinän alapuun ja lattian väliin. Se katkaisi vain kapillaarisen kosteuden siirtymän, mutta ei estänyt eristekerroksen kautta tulevaa diffuusiokosteutta. Diffuusiokosteus siirtyy useimmiten lattiaeristeen ja alapuun välisestä raosta seinän alaosan rakenteisiin.

Tarkista, onko talossasi alalaatan päällä oleva väliseinä

Talon rakennuspiirustuksissa näkyy usein leikkauskuvassa väliseinän alaosan liitos lattiarakenteeseen. Jos piirustuksessa on esitetty kaksoislaattarakenne, on ilmeistä, että väliseinä on tehty alalaatan päälle. Jos piirustuksissa ei ole esitetty alimman betonilaatan alle lämpöeristystä, kannattaa rakenne avata.

Kosteus- ja homekorjauksen lähtökohtana on, että ensin poistetaan kosteuslähde. Tämän jälkeen vaurioituneet rakenteet uusitaan niin, ettei kosteusvaurio enää uusiudu. Jos kosteusvaurio johtuu virheellisestä rakenteesta, ei samaa rakennemallia tule käyttää uudessa korjaustavassa.

Jos lattiarakennetta ei pystytä uusmaan kokonaan, jää silloin tässä korjausmallissa vanha ”märkä” rakenteeseen ja päälle rakennetaan uusi rakennemalli.

Miten korjataan?

Vanhat vaurioituneet rakenneosat poistetaan ja rakennekotelo puhdistetaan kaapimalla, hiomalla ja pesemällä. Eristeiden kohdalla poistetaan vaurioitunutta osaa pois. Desinfiointia en suosittele kuin sellaisissa tapauksissa, jossa rakenteet ovat joutuneet viemärivesien kanssa kosteuksiin (likaviemärivedet).

Alimmainen betonilaatta eristetään bitumikermikaistalla ja uusitaan eriste umpisolueristeellä. Jos seinä on kantava, tarvitaan rakennesuunnittelijan selvitys kantavuudesta. Tiivistetään eriste reunoilta uretaanivaahdolla ja valetaan pintalaatta. Pintalaatan päälle suosittelen tiivistyksen, esimerkiksi vesieristyssysteemillä, jolloin varmistetaan mahdolliset ilmavuodot rakenteesta sisäilmaan. Rakennetaan uusi väliseinä päälle. On myös muistettava, että verhouslevyt on jätettävä lattiapinnasta 10–15 millimetriä ylös. ■

Termien selityksiä

Diffuusio

Rakennustekniikassa diffuusiolla tarkoitetaan yleensä kosteuden liikkumista vesihöyrynä­ rakenteen läpi. Eli kosteus­ pyrkii tasaantumaan suuremmasta vesihöyryn osapaineesta pienemmän osapaineen suuntaan. Käytännössä lähes kaikki rakennusmateriaalit läpäisevät tietyn määrän vesihöyryä.

Kapillaarisuus

Kapillaarinen vedenliike tapahtuu rakennusaineen huokosissa nesteenä. Rakennusmateriaalien ollessa kosketuksissa veteen tai kapillaarisessa tilassa oleviin rakenteisiin tapahtuu niin sanottua kapillaarista imua rakennusaineesta toiseen tai suoraan vedestä rakenteeseen.

Tasapainokosteus

Kun rakenteet ovat niitä ympäröivän ilmatilan kanssa samassa kosteudessa tai samassa kapilaarisessa kosteustilassa, tätä kutsutaan tasapainokosteudeksi.

vauriot

Vauriot ja vaurio­mekanismit:

● seinän alapuun lahoaminen ja homehtu­minen

● seinälevyjen lahoaminen ja homehtuminen

Vaurioiden aiheuttajat:

● kapillaarinen kosteuden siirtyminen betoni­laattaan

● kosteuden siirtyminen diffuusiolla maa­perästä betoni­laattaan

● kosteuden siirtyminen betoni­laatasta lattian eristekerrokseen ja väliseinän alaosaan, ilmiötä kutsutaan kosteuserojen tasaantumiseksi eri rakenteiden välillä, eli rakenteet pyrkivät niin sanottuun tasapainokosteuteen.