Kotkan Karhuvuoren kaupunginosa alkoi rakentua 1960–70-lukujen vaihteessa, jolloin piti rakentaa nopeasti ja paljon. Viralliset rakentamismääräykset ohjasivat suosimaan maanvaraisia ja muita tuulettumattomia rakenteita. Käyttökiellossa pitkään ollut Karhuvuoren vanha koulu oli pitkään Kotkan kaupungin remonttihankelistalla, kunnes vaihtoehto purkaa vanha ja rakentaa tilalle uusi pääsi voitolle.

”Ainoastaan runko olisi voitu jättää jäljelle, joten oli ehdottoman järkevää investoida uuteen koulurakennukseen. Samaan 7 000 kerrosneliön alaan saamme nyt koulun tavoin evakossa olleen kirjaston ja lisäksi nuorisotiloja”, kertoo hankkeen rakennustekninen valvoja, rakennuttajainsinööri Juha Kaunola Kotkan kaupungin teknisistä palveluista.

Kaunola toteaa toimivansa tavallaan rakennuttajakonsulttina Kotkan koulurakennukset nykyään omistavan, viime vuonna perustetun Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy:n lukuun. Yksi tehtävä on huolehtia siitä, että 14 miljoonan euron kustannuskatto ei ylity. Tämän vuoden marraskuussa valmistuva työmaa on Kaunolan mukaan tällä hetkellä kohtuullisen hyvin sekä sovitussa budjetissa että aikataulussa.

”Kysehän on kokonaishintaisena tarjotusta hankkeesta, jossa talotekniset urakat ovat pääurakalle alistettuja sivu-urakoita. Näin ollen kustannusyllätyksiä ei ole lisälouhintaa lukuun ottamatta tiedossa”, hän lisää.

Pääurakoitsijan Rakennusliike Kalevi Suntio Oy:n toimitusjohtaja Mika Suntio pitää kohteen suunnitelmia hyvin laadittuina, minkä ansiosta laskentavaihe oli urakoitsijan näkökulmasta selkeä.

”Esimerkiksi sääsuojasta oli piirrettynä poikkileikkaus, jonka avulla hinnoittelussa ei syntynyt epäselvyyksiä. Kun sääsuoja asennus- ja purkuajankohtineen on tilaajan täsmällinen vaatimus, se ei ole urakoitsijalle missään tapauksessa ylimääräinen kustannus”, Suntio pohtii.

Punatiiltä Karhuvuoren hengessä

Uuden koulun arkkitehtoninen ilme noudattelee lähiössä vallitsevaa julkisivuilmettä, jolle on ominaista punatiilen runsas käyttö. Uuden koulun sijainti määrittyi Juha Kaunolan mukaan kunnallisteknisten kustannusten ja logistisen optimin kautta.

”Vaikka jouduimme tällä tontilla louhimaan 20  000 kuutiometriä, sijainti on eri vaihtoehdoista paras, koska vesi- ja viemäriliittymät olivat vaivattomat toteuttaa ja koska tontille oli järjestettävissä sopivasti paikoitustilaa”, hän perustelee.

Runsaan louhinnan helpottava kääntöpuoli on luonnollisesti se, ettei pohjavahvistuksia ole tarvittu. Tontin kuivatukseen on sen sijaan kiinnitetty asian ansaitsemaa huomiota.

”Takavuosien rakentamisessahan ei aina välttämättä satsattu salaojituksiin. Tällä tontilla vesi liikkuu hallitusti – ja toisaalta ilma rakenteissa. Rakennuksen paikalla muurattu ulkokuorirakenne tehdään tuulettuvaksi”, Mika Suntio toteaa.

Lopputuloksen onnistumisen kannalta keskeinen päätös on ollut se, että kaikki työt tehdään tarvittaessa avattavan sääsuojan alla. Telinekataja Oy:n sääsuojatoimitukseen sisältyivät myös muuraustelineet, jotka samalla toimivat tukina yli 30 metriä korkealle ja sata metriä pitkälle sääsuojarakenteelle. Betonielementtirunkoisen rakennuksen suurin jännemitta puolestaan on 28 metriä.

”Sääsuojan käytön idea tietysti on se, ettei sisäkuorielementtien ja muuratun ulkokuoren eristeitä ’tarvitse’ kastella”, Suntio toteaa kaakkoissuomalaisen ilkikurisesti.

Hengittävä pulpettikatto

Ulkokuoren tavoin myös vesikattorakenne on hengittävä; se on varustettu kondenssivesien pääsyn alakattorakenteeseen estävällä aluskatteella ja sen yläpuolisella 50 millimetrin ilmaraolla. Itse vesikate on konesaumattu peltikatto.

Sääsuojauksen tavoin myös aluskatteen käyttö on yleistynyt Suomessa sen jälkeen, kun suunnittelijat ja tilaajat ovat havahtuneet kosteuspulmien ennalta ehkäisemisen tärkeyteen. Juha Kaunola toteaa mielipiteenään aluskatteen käytön itsestäänselvyyden.

”Urakoitsijan kannalta aluskate on tavallaan ylimääräinen kustannus, mutta sen kustannusvaikutus hyötyyn nähden ei ole suuri”, ­Mika Suntio sanoo.

Muutenkin Karhuvuoren koulutyömaalla on päästy hankintatoimessa helpolla: tavaraa on riittänyt ja sitä on saatu ajoissa ja kohtuuhinnalla. Syy on selvä, Kotkassakin on suhteellisen hiljaista projektirintamalla.

Rakennuskustannukset eivät siis ole ylittämässä budjettia, ­ja suunnittelussa on otettu huo­mioon sekä energiatehokkuus että rakennusfysikaaliset perusasiat.

Käyttöaikainen toimivuus ja käyttöaikaiset kustannukset ovat oma kokonaisuutensa, josta huolehtiminen on ensisijaisesti omistajan, Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy:n asia. Toimivuuden takaamiseksi ja käyttökustannusten minimoimiseksi on rakennusteknisten ratkaisujen lisäksi osansa myös taloteknisillä suunnitteluratkaisuilla. Kaukolämpöön liittyminen oli tässä tapauksessa perusteltua, koska verkosto oli valmiiksi vieressä.

Energiatehokkuuden kannalta puolestaan on suuri merkitys sillä, että kaikkiin iv-koneisiin on liitetty lämmöntalteenotto. Ainoan poikkeuksen muodostavat koulun laboratoriotilat, joiden ­vetokaappien ilmat johdetaan niiden sisältämien epäpuhtau­ksien takia lämpöä talteenottamatta huippuimurilla katolle. ■