vieras-

KYNÄ

Työttömyys vaivaa ja työvoimapula uhkaa

Lasse norres

Korkeakoulutettu 2029-vuotias

työllistyy 50 prosentin

todennäköisyydellä.”

Työvoimapula on työ- ja elinkeinoministeriön mukaan kasvava uhka erityisesti maakunnissa muuttoliikkeen ja työpaikkojen suuntautuessa pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin.

Keskustelin työvoimapulasta tietotekniikka-alan yrittäjän kanssa, joka kertoi, että it-osaajia löytyy pilvin pimein, mutta myyjiä ei löydy mistään.

”Yrityksemme on kehittänyt uutta tekniikkaa ja osaamista, mutta myyminen on ongelma. Useimmat alan asiantuntijat ovat nörttejä, hiljaisia ja sisäänpäin kääntyneitä puurtajia. Olemmekin palkanneet myyntiin ulkomaisia työntekijöitä, esimerkiksi intialaisia, joilla on it-alan perustietämys ja joille myyminen on jotenkin luontaista. Kielitaitokaan ei tietotekniikka-alalla ole suuri ongelma, kun yleisesti käytetty työkieli on englanti”, kertoi keskisuuren tietotekniikka-alan yrityksen toimitusjohtaja.

Sama ongelma on koko suomalaisella vientiteollisuusdella. tuotteita ja palveluita riittäisi, mutta tehokkaista myyjistä on huutava pula. Pitäisikö siis Suomen vientiteollisuuden myyntityö pian ulkoistaa ulkomaalaisille?

Suomea uhkaa paha työvoimapula vuoteen 2020 mennessä, varoittaa työ- ja elinkeinoministeriö. Jos työllisyysaste pysyy nykyisellä tasolla, työvoimassa on 150 000 ihmisen vaje muutaman vuoden kuluttua. Työllisyysasteen pysyessä nykytasolla työntekijät eivät riitä korvaamaan työstä poistuvien joukkoa.

Ja joka vuosi eläkkeelle jää vajaat 80 000 suomalaista.

Ministeriön tekemän tutkimuksen mukaan meillä on tällä hetkellä pulaa muun muassa puhelin- ja asiakaspalvelukeskusten myyjistä, lääkäreistä, sairaanhoitajista, myyntiedustajista, sosiaalityöntekijöistä, opettajista sekä toimisto- ja laitossiivoojista. Miten on viiden tai kymmenen vuoden kuluttua?

Tilastokeskuksen mukaan avoimia työpaikkoja oli vuonna 2015 tarjolla noin 30 000. Työttömien määrä oli keskimäärin noin 250 000 henkilöä ja piilotyöttömiksi luokiteltiin runsaat 140 000 henkeä, yhteensä siis liki 400 000 henkeä. Näiden masentavien lukujen valossa muutaman vuoden kuluttua uhkaava 150 000 hengen työvoimapula kuulostaa jopa toiveikkaalta ajatukselta!

Opiskele!

Kaikista työttömistä ei tietenkään ole lääkäreiksi, opettajiksi tai myyjiksi, mutta luulisi, että 400 000 työttömästä löytyy työhaluisia ja -kykyisiä ihmisiä, joilla voitaisiin paikata edes osa ”150 000 hengen työvoimapulasta”?

Työllisyys kasvaa työvoiman kysynnän mukaan, se on selvää, mutta lisäksi työtarjouksille pitää olla vastaanottajia. Käytännössä työvoimaa pitää siis olla on riittävästi, ja sen osaamisen ja työkyvyn on vastattava työnantajien tarpeita. Mistä me tiedämme, millaisille työpaikan takaaville aloille meidän kannattaisi omia lapsiamme kannustaa opiskelemaan?

Todennäköisimmin työllistyvä työtön on korkeakoulutettu nuori. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan korkeakoulutettu 20–29-vuotias työllistyy 50 prosentin todennäköisyydellä. Saman tutkimuksen mukaan vain peruskoulun suorittaneiden työllisyysaste ei juuri nouse yli 60 prosentin ikäluokasta riippumatta. Opiskelu on siis ainoa relevantti keino välttää työttömyyttä!

Lasse Norres on viihteen monitoimimies, toimittaja ja Vantaan kaupunginvaltuuston kokoomuslainen jäsen.