Ilmavuodoissa lämmin ja kostea sisä­ilma vuotaa ulos ulkovaipan raoista ja aukoista. Tämä aiheuttaa kosteusvaurioriskin seinän sisälle, ja vastaavasti kylmä ilma voi virrata sisälle. Näin kenelläkään ei ole kivaa.

Pahinta on se, että ilmavirran mukana sisäilmaan pääsee rakenteiden epäpuhtauksia. Miten tiivistäminen on tähän asti tehty rakentamisessa?

Mielestä se on tehty erittäin huonosti tai ei lainkaan. Ongelmana on ollut, ettei suunnitelmissa ole juurikaan puhuttu tiivistämisestä ennen näitä päiviä. Ainut mistä on puhuttu on se, että höyrysulun pitää olla tiivis, mutta detaljeja höyrysu­lun tiivistämisestä esimerkiksi nurkissa tai rakenteiden liitoksissa ei ole juuri esiintynyt.

Höyrysulun rikkinäisyys yläpohjissa on aiheuttanut ongelmia siitä saakka, kun se tuli rakentamiseen 1960-luvulla.

Entä nyt?

Nykyisin ohjeistusta löytyy, mutta sen saaminen ja löytäminen on vaikeaa. Valtakunnassa pitäisi olla jokin ohjattu paikka, jossa olisi kaikki oleelliset ja oikeat ohjeet kasattuna yhteen tietopankkiin, kuten RAKSBOX tai vastaava. Toiveena on myös, että jokin luotettava taho pitäisi yllä tätä tietoa. Näin tieto olisi aina ajan tasalla ja oikeaa.

Löysin hiljattain vahingossa erään dokumentin, joka oli tehty osittain ympäristö­ministeriön rahoituksella. Raportissa oli esitetty detaljeja esimerkiksi höyrysulun tiivis­tämisestä. Nyt ongelmana on, että näitä hyödyllisiä tietoja on siellä täällä, mutta ei yhteen koottuna, helposti kaik­kien rakentajien saatavilla.

Nykyisiä ongelmia

Nykyisessä korjaus- ja uudisrakentamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota rakennusten sisävaipan tiiveyteen. Jos tiivistäminen unohtuu, voi hyvin tehty korjauskohde mennä sen takia pieleen, ja sisäilmaongelmat jatkuvat edelleen korjatussa kohteessa.

Eräs hyvä esimerkki on pientalojen ja rivitalojen sokkeleiden korjaustapa tunnetulla palkki/kenkäsysteemillä. Korjaustapa on erittäin hyvä ja näppärä, enkä millään tavalla kyseenalaista systeemiä. Mutta jos sokkeleiden kosteutta ei kuivateta ja systeemi on kosketuksissa lattian alusmaahan, epäonnistumisen riski on erittäin suuri lopputuloksessa.

Jos edellä mainitut kohdat on huomioitu, mutta lattian ja seinän rajakohdan tiivistys on jätetty tekemättä, työ on jäänyt puolitiehen. Tiivistämisellä ei korjata kosteusriskiä eikä maakontaktia, vaan tiivistäminen poistaa tehokkaasti ilmavuotojen riskit sisäilmaan.

On muistettava, että maaperässä ja myös korjatuissa kosteus- ja homevauriorakenteissa on aina mikrobijäämiä, jotka pitää tavalla tai toisella saada pysymään kaukana sisäilmasta.

Tiivistäminen ei ole oikea kosteus- ja homevaurion korjaustapa, vaan varmennustoimenpide oikein suoritetulle korjaukselle. ■