Fira Oy:n turvallisuuspäällikkö Jari Pulkkisen mukaan uuden työntekijän perehdytys työmaalle on tärkeä tehtävä.

”Jos hän ei osaa suomea, on varmistettava, että työn riskit ja työturvallisuus tulevat ymmärretyiksi”, sanoo Pulkkinen.

Vuonna 2002 perustetussa Firassa on pidetty perehdytyksiä alusta asti useilla kielillä. Pääurakoitsijana se toteuttaa rakennushankkeet aliurakoitsijoiden kanssa. Ulkomaalaisen työvoiman osuus työmailla on noin 30 prosenttia.

Perehdytys on työnantajan lakisääteinen velvoite, joka parantaa paitsi työturvallisuutta myös laatua. Siinä käydään läpi työsuunnitelma ja työturvallisuusmääräykset sekä tehdään työmaakierros. Yleensä tehtävä on annettu työmaainsinöörille tai työnjohtajalle.

”Perehdytyksen tekstimateriaali käännetään tarpeen mukaan kielitoimistossa. Luottamus ulkopuoliseen tahoon on suuri, kun ei itse ymmärrä käännöstä. Juridinen vastuu käännöksistä on kuitenkin pääurakoitsijalla”, kertoo Pulkkinen.

Kuvia osaavat sen sijaan lukea kaikki. Niillä on helppoa osoittaa oikeita ja vääriä toimintatapoja.

Pieniltä puuttuu resursseja

Pulkkinen on huolestunut perehdytysten ja työturvallisuuskäytäntöjen eroista eri toimijoiden työmailla.

”Pienillä yrityksillä ei ole resursseja toteuttaa sitä kuten suuret.”

Esimerkiksi mittamies saattaa käydä läpi kymmeniä erilaisia perehdytyksiä vuodessa. Se aiheuttaa sekaannusta ja lisää riskejä etenkin niiden kohdalla, jotka eivät osaa suomea.

Fira haluaa edistää perehdytysten yhtenäistämistä. Se käyttää Hartelan, Laptin ja Createn kanssa Takamäki Yhtiöiden kehittämää, mobiilia Site Mager -palvelua, joka hoitaa muun muassa kulunvalvonnan, työturvallisuuden ja perehdytysten seurannan.

”Toivon, että Rakennusteollisuus RT ry saa koottua koko alan yhtenäistämisen taakse”, toteaa Pulkkinen.

Oikeudet ja velvollisuudet esille

”Perehdytys on alkusysäys, mutta sen päälle tarvitaan tiivistä valvontaa”, kertoo Fira Oy:n kokenut perehdyttäjä, työmaainsinööri Juha Heinämäki neljän pysäköintilaitoksen työmaalla Kruunuvuorenrannassa, Helsingissä.

Heinämäki pitää päivittäin perehdytyksiä, jotka kestävät noin 30 minuuttia. Jos se ei onnistu suomeksi tai englanniksi, paikalle pyydetään aliurakoitsijan työnjohtaja tulkiksi.

”Lyhyt aika kannattaisi käyttää oman työmaan ja työn suoritukseen liittyviin asioihin. Yleisten työturvallisuusasioiden osaamisen pitäisi olla jo tulijan hanskassa.”

Heinämäki kiinnittää erityistä huomiota henkilösuojaimiin, työskentelytasoihin, työvälineisiin ja tarvittaviin lupiin, kun perehdytettävä on ulkomaalainen.

”Ulkomaalainen työntekijä ei aina tiedä omista velvollisuuksistaan ja oikeuksistaan. Hän saattaa työskennellä ilman suojalaseja, koska ei tiedä, että voi pyytää uudet naarmuuntuneiden tilalle.”

Joskus epävakaammista maista tulevat eivät uskalla kertoa työn epäkohdista, koska pelkäävät menettävänsä koko työn.

”Keksimme tarjota pullakahvit aina, kun joku ilmoittaa turvallisuuspuutteesta. Sen seurauksena myös ulkomaalaiset ovat innostuneet tekemään havaintoja ja kertomaan niistä”, Heinämäki sanoo. ■