Toisen maailmansodan jättämille raunioille Saksassa perustettu, 70 vuodessa yli 11 miljardin euron konserni Würth on erikoistunut muun muassa rakennustarvikkeisiin, kiinnikkeisiin ja työsuojaimiin, joita se myy yhteensä 84 maassa. Suomessa yhtiön keskuspaikka on koko Würth Oy:n historian ajan ollut Riihimäellä.

Logistisen sijainnin edut ovat jokseenkin samat kuin Suomen tytäryhtiön perustamisen aikoihin, joten olemassa olevan logistiikkakeskuksen laajentaminen samalla tontilla oli yhtiölle luonteva vaihtoehto, eikä muuttoa muualle edes mietitty.

”Würth Oy:n hallituksen puheenjohtaja Pentti Rantasen sanoin: tavoite on kasvaa huonoinakin aikoina kovalla työllä ja olla myös vastuullinen työllistäjä. Laajennamme varastoamme, jotta pystymme jatkossakin palvelemaan asiakaita Würthin legendaariseksi muodostuneella palvelutasolla”, kertoo kiinteistöpäällikkö Arto Hyppönen Würth Oy:stä.

Hyppönen kertoo Würthin rakennuttavan tänä vuonna Suomeen muitakin tiloja. Viimeksi käynnistyi 1 200 neliömetrin Centerin rakentaminen Kotkan Karhulaan. Lisäksi rakennetaan tai laajennetaan Torniossa, Kajaanissa, Kalajoella ja Kokkolassa.

Riihimäellä viime vuoden lokakuussa käynnistynyt kahden urakan kokonaisuus on kuitenkin Würthin käynnissä olevista suomalaisista kohteista merkittävin. Jaettuna urakkana toteutettavan kohteen pääurakoitsijaksi valittu Jatke ryhtyi neuvottelemaan aliurakoista viime vuonna heti tarjouskilpailun ratkettua sen eduksi.

”Ensimmäinen urakkavaihe kestää kesäkuun loppuun, ja kakkosvaihe käynnistyy heti heinäkuussa, jolloin aloitetaan purku- ja maanrakennus- sekä paalutustyöt. Kakkosvaiheessa valtaosa rakennusteknisisistä töistä tehdään sisävalmistusvaiheessa. Koko hanke päättyy vuonna 2017, jolloin myös talotekniikka ja varastoautomaatio nykyaikaisine hyllyjärjestelmineen ovat valmiit”, kertoo työmaan vastaava mestari Janne Virtanen Jatkeesta.

Maalämpöä ja kattosäteilijöitä

Ennen kuin Jatke aloitti viime syksynä oman osuutensa, rakennuttaja oli jo teettänyt maarakennusurakan paalutuksineen sekä maalämpöjärjestelmän vaatiman energiakentän toteutuksen.

Maalämmöstä tuli laajennusosan pääasiallinen lämmön ja osassa uusia tiloja tarvittavan jäähdytyksen lähde. Automaatiovaraston ilmanvaihdon lämmitys toteutetaan edelleen olemassa olevan kiinteistön kaukolämmöllä.

”Kaukolämpö, joka on edelleen käytössä vanhalla osalla, oli toisena vaihtoehtona vertailtavana. Ratkaisevaa oli, että maalämpöjärjestelmä on kustannustehokkain ja ympäristöystävällisin ratkaisu. Yksi maalämpöjärjestelmän suurista eduista on viilennyksen tuottaminen, joka vie energiaa ainoastaan kiertovesipumpun tarvitseman energian verran. Se saadaan kattosäteilijöiden sekä lämmön ja jäähdytyksen avulla toteutetuksi kustannustehokkaasti ja käyttäjäystävällisesti”, kertoo RES-suunnittelija Jouni Koivula maalämpöjärjestelmän suunnittelusta ja tässä kohteessa myös maalämpöjärjestelmän ja lämmönjaon toteutuksesta vastaavasta Pistoke Oy:stä.

Maalämpöjärjestelmän huipputeho on 528 kilowattia. Energiakentästä nostettavaa energiaa varten porattiin 33 kappaletta 300 metrin syvyisiä porakaivoja, mikä riittää kiinteistön laajennusosan tarpeisiin. Energiakaivoja voidaan Koivulan mukaan porata nykyteknologialla aina 400 metrin syvyyteen asti.

”Mikäli tontin koko sallii, kaivot porataan yleensä noin 300 metrin syvyisiksi”, Koivula toteaa.

Logistiikkakeskuksen kattoon asennettavat säteilijät toimivat tehokkaina sekä viilennyksen että lämmityksenkin jakajina. Myös ilmanvaihto tuottaa osan jäähdytysenergiasta, joka otetaan samoista energiakaivoista kuin maalämpöjärjestelmäkin.

”Kattosäteilijöiden edut ovat tässä kohteessa samat kuin logistiikkakeskuksissa aina. Energiatehokkuus edellä tässä mennään, ja siinä säteilijävaihtoehto on noin viidenneksen muita vaihtoehtoja tehokkaampi. Lattiaviilennys ei tule kyseeseen näissä kohteissa, koska tartuntojen teko ei onnistuisi niitä käytettäessä”, kertoo myyntipäällikkö Ville Itkonen säteilypaneelit suunnitelleesta Itula Oy:stä.

Kohteen ”perinteinen” talotekniikka tulee pääosin valmiiksi ykkösurakkavaiheen aikana. Kakkosvaiheessa asennettava varastoautomaatio on tilaajan suora hankinta, jonka toimittaa hollantilainen Vanderlande. Rakennus- ja taloteknisissä töissä on kuitenkin pitänyt varautua tuleviin tavarankäsittelyjärjestelmän asennuksiin monin tavoin.

”Rakennuksen layout on sovitettu tavarankäsittelyjärjestelmän tarpeisiin alusta alkaen, huomioiden tulevat laajennusmahdollisuudet. Rakennuksen eri kerrokset ja paloalueet sisältävät monentyyppistä tavarankäsittelylaitteistoa, joka kytketään kuljettimien avulla yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Rakennusteknisten suunnitelmien ja varastoautomaatiotoimittajan suunnitelmien täyty olla synkronissa keskenään, jotta mahdollistetaan laitteiston sujuva asennus rakennuksen valmistuttua”, Arto Hyppönen kertoo.

Viivasuoraa lattiaa ja pitkiä jänteitä

Oleellisin varastohyllyasennusten ja hyllyjen pulmattoman käytön edellytys on mahdollisimman suora lattia. Tavanomaiset toleranssit eivät riitä, varsinkaan teräsrunkoisessa korkeavarastossa.

”Lattian yläpinnassa ei saa olla heittoa kuin puoli millimetriä yhtä leveys- ja pituusmetriä kohden. Se pani tutkimaan lattiafirmojen tarjoukset tarkkaan. Pelkkä hinta ei missään nimessä riittänyt tässä tapauksessa kriteeriksi. Referenssit ja yhteistyökyky ovat näin vaativassa kohteessa arvossaan”, Janne Virtanen tähdentää.

Lattian tasaisuuden haasteellisuutta korostaa maapohjan heikko kantavuus. Kauttaaltaan paalutetut hallinpohjat ovat tässä tapauksessa myös paalulaatoitetut eli lattiarakenne toimii sekä paaluperustuksena että varsinaisena lattiana.

Lattiarakenne on tässä kohteessa vaativa paitsi toleransseiltaan myös betoniteknisesti. Kuivumiskutistuma saa olla enintään 0,8 millimetriä yhtä metriä kohden.

”Tällainen vaatimus merkitsee, että betonin on annettava kuivua ja lujittua yli kahden kuukauden ajan”, kertoo kohteen rakennesuunnittelija, diplomi-insinööri Georgi Georgiev GG-Plan Oy:stä.

Georgiev pitää kohteen rakennesuunnittelun suurimpina haasteina suuria, maksimissaan yli 30 metrin jännevälejä sekä suuria lattiakuormia.

”Korkeavarastosiivessä lattiakuorma on peräti 60 kN/m² ja muuallakin 15 kN/m². Isojen lattiakuormien lisäksi myös stabiliteetti on huomionarvoinen mitoituskriteeri”, Georgiev kertoo.

Palomuuri muotitettiin lämmittäen

Korkeavaraston teräsrungosta poiketen Würthin laajennuksen matalampi osa on betonirakenteinen. Rakenteissa on sekä elementtirunkoa että paikallavalua. Perustusten ohella paikallavaluun päädyttiin logistiikkakeskuksen puoliväliin sijoitettavaa massiivista palomuuria suunniteltaessa.

Paikallavalu oli mielekäs ratkaisu erityisesti siksi, että logistiikkakeskuksen tavarankäsittelyautomaa­tion läpivientien paikkoja ei tiedetty vielä silloin, kun runkoa pystytettiin. Jos olisi valittu elementtirunko, joustovaraa automaation sijoittelun muutoksiin olisi ollut selvästi vähemmän kuin nyt oli.

Kuluneen talven paukkupakkaset olivat kuitenkin vähällä aiheuttaa hankalasti kiinni kurottavia aikatauluviivytyksiä. Ratkaisuksi löytyi Peri Suomi Oy:n toimittama lämmitettävä muottikalusto.

”Lämmitettävien muottien ansiosta muutoin epärealistiseksi kääntyvä aikataulu saatiin realistiseksi”, Janne Virtanen kertoo.

Peri Suomen myynti- ja markkinointijohtaja Ilari Roihuvuo pitää Suomessa viime aikoina yleistyneiden lämmitettävien järjestelmämuottien oleellisena vaatimuksena sitä, että muotin sidonnan voi suorittaa yhdeltä puolelta.

”Tämä johtuu siitä, että työmaat vaativat yhä tehokkaampia toteutustapoja, joilla voi säästää niin työresursseissa kuin aikataulussa. Yhdeltä puolelta tehdyllä harvalla sidontajaolla tämä on mahdollista”, Roihuvuo selvittää.

Maaliskuun loppuun mennessä kaikki runkorakennetyöt olivat valmiit ja töiden painopiste siirtyi entistä selvemmin talotekniikkaan.

”Vaikka kyseessä on uudishanke, matkan varrella riitti myös yllätyksiä. Osoittautui, että vanhan osan pilareiden sijanti ei ollutkaan sitä, mitä sen piirustusten mukaan olisi pitänyt olla. Tämä teetti jonkin verran odottamattomia lisätöitä: pilareita piti paikoin jatkaa lattian läpi kerrosta alemmas”, Janne Virtanen kertoo. ■