Ihan kuin katselisi Helsingin Kaivopuiston kivikkoista ranta­viivaa. Sydneyn satamassa lastauslaiturina yli sata vuotta toiminut viivasuora betoniranta on muokattu alkuperäiseen muotoonsa.

Sen rakentamiseen käytettiin kymmenen tuhatta hiekkakivilohkaretta. Kiviaines louhittiin paikan päältä. Perinteisten kivenhakkuutekniikoiden lisäksi louhinnassa käytettiin Australiassa kehitettyä moniteräistä kivisahaa.

Uhkarohkeasta rakennus­urakasta vastasi Lendlease Engineering. Silloinen projektijohtaja Barry Murphy muistelee, että alun perin he eivät tienneet, mihin oikein ryhtyivät. Kiviaineksen laadusta ei ollut tietoa eikä siitä, miten lohkareet saadaan louhittua ja muokattua muotoonsa. Louhinta kesti vuoden.

Rantaviivan muokkaus oli tarkasti mallinnettu 12d-tekniikalla. Jokainen lohkare viivakoodattiin, ja niiden siirtelyä ja sijoittelua seurattiin älypuhelinsovelluksella.

Syntyneen avolouhoksen päälle rakennettiin puisto, joka viimeisteltiin istuttamalla 75 000 alkuperäispuuta ja -pensasta. Louhos puolestaan toimii nykyään maan­­- alaisena monitoimitilana näyttelyille ja tapahtumille sekä parkkihallina.

Barangaroo Reserve on viherrakentamisen mestarinäyte. Sen suunnittelusta vastasi yhdysvaltalainen PWP Landscape Architecture maisema-arkkitehti Peter Walkerin johdolla ja yhteistyössä australialaisen Johnson Pilton Walkerin kanssa.

Se on osa Barangaroon miljardihanketta, jossa entinen konttiterminaali muutetaan asuin-, toimisto- ja viihdealueeksi vuoteen 2024 mennessä.

Rakennusbuumi imee insinöörit

Sydney ylpeilee muillakin raken­nustaidonnäytteillään, kuten ark­kitehtonisella oopperatalollaan ja teräsrakenteisella rautatiesil­lallaan.

Sydneyn yliopisto on maan johtavia opinahjoja, jolla on pitkät perinteet rakennustaidon opettamisesta ja kehittämisestä. Se on tuottanut rakennusinsinöörejä Australian kaivos- ja rakennusbuumien tarpeisiin 130 vuoden ajan.

”Vuosittain meiltä valmistuu nelisensataa rakennusinsinööriä, mutta se ei riitä tyydyttämään työvoimatarvetta. Rakennusteollisuus tarvitsee lisää insinöörejä ulkomailta”, professori Brian Uy selvittää.

Uy toimii rakennustekniikan koulutusohjelman johtajana ja on itse erikoistunut rakennesuunnitteluun.

”Me täällä yliopistolla olemme keskittyneet teräs- ja komposiittirakenteiden kehittämiseen, mutta käytännössä betonirakenne pitää pintansa suosituimpana materiaa­lina.”

Lisää lujuutta teräkseen

Laboratorion johtaja Garry Towell johdattaa laboratorionsa uumeniin, jossa professori Kim Rasmussen valmistelee alumiini- ja teräsrakenteen maanjäristys­testausta. Rasmussen on maailman johtavia teräsrakenteiden tutkijoita.

”Testissä näemme, miten rakenteen romahtaminen etenee. Vaikka yksi kohta murtuisi, rakenteen pitäisi pysyä pystyssä. Vielä useamman kohdan pitäisi murtua, ennen kuin se romahtaisi kokonaan”, Rasmussen innostuu selvittämään progressiivista romahdusta.

Rasmussenin missiona on kehittää rakenteista turvallisempia, tehokkaampia ja taloudellisempia. Laboratoriossa testataan tällä hetkellä myös lujaterästä, jonka lujuus on tavoitteena puskea tavanomaisesta 700:sta mega­pascalista tuhanteen.

Yksi yliopiston tutkimustyön kohteista on rakennusstandardien kehittäminen.

”Uusien standardien kehittämisen ja käytäntöjen omaksumisen aikajänne on viitisentoista vuotta tutkimuksen aloittamisesta. Se on sama kuin lääketeollisuudessa”, Brian Uy pohtii.

Rakennuttajan unelmajättipotti

Mutta nyt laboratorion testimaailmasta takaisin Barangaroohon. On kesäinen arkiaamu, kun ihmiset astelevat sisään uutuuttaan hohtaviin toimistotorneihin. Noin vuosi sitten valmistunut pilvenpiirtäjäkolmikko, International Towers I, II ja III, pitää sisällään 270 000 kerrosneliötä toimistotilaa. Tähän mennessä tiloihin on asettunut 13 000 toimistotyöntekijää ja kymmenelle tuhannelle on vielä tilaa.

Rakennushanke alkoi vuonna 2009. Tuolloin australialainen rakennusyhtiö Lendlease nappasi jättipotin Barangaroo Delivery Authorityn valitessa sen rakennuttajaksi arviolta kuuden miljardin euron suurhankkeeseen. Lend­leasella on kokemusta massiivisista hankkeista niin Australiassa kuin muuallakin maailmassa. Se on vastannut muun muassa kuuluisan Sydneyn oopperatalon rakentamisesta.

Yhteysjohtaja Hannah Damkar on pahoillaan, kun meneillään ei ole kunnollista rakennustyömaata esiteltäväksi. Paljon huomiota herättäneen ”kasinotorninkin” rakennustyöt ovat vasta alkutekijöissään. Työmaa näyttää pikemminkin varastoalueelta vain muutamien nostokurkien herättäessä toivonpilkahduksen töiden aloittamisesta.

75-kerroksisen, kuuden tähden hotellin ja kasinon on kuitenkin määrä valmistua vuonna 2019. Siitä tulee 275 metrin korkeudellaan Sydneyn korkein rakennus.

Kasinotorni ja maailmankuulun arkkitehdin, Renzo Pianon, suunnittelemat, kolme asuinkäyttöön tarkoitettua pilvenpiirtäjää ovat hankkeen viimeisimpiä työvaiheita.

Yli puolet alueesta on pyhitetty kaikille avoimeksi julkiseksi tilaksi puistoineen, kävelykatuineen ja satamalaitureineen. Barangaroosta tulee myös Australian ensimmäinen laajamittainen hiilineutraali alue.

Barangaroota on pidetty rohkeana ja röyhkeänä hankkeena, sitä on kannatettu ja vastustettu. Oli niin tai näin, se on varmasti 2000-luvun merkittävimpiä rakennushankkeita koko maailmassa. ■