Nopeasti kehittyvä automaatio parantaa teollisuusyrityksen tehokkuutta ja tulosta, liike- ja muissa kiinteistöissä se tuo säästöjä. Mikkelissä Kalevankankaalle nousevassa keskusarkistossa kiinteistöautomaation tehtävä on valvoa, että mikään ei muutu: seurata, että rakennuksen sisäiset olosuhteet eli ilman kosteus ja lämpötila pysyvät vakaina ja optimaalisina.

”Poikkeamat asetetuista kosteus- ja lämpörajoista saavat olla viisi prosenttia kumpaankin suuntaan”, rakennusautomaatiourakoitsijan Fidelix Oy:n projektipäällikkö Tapani Janhunen kuvaa.

Keskusarkisto on 16,4 miljoonan euron arvoinen projektinjohtopalvelu-urakka, jonka toteuttajana ja rakentamisen valvojana toimii mikkeliläinen Suomen Controlteam Oy. Kohteen rakennuttaja on Senaatti-kiinteistöt ja tuleva käyttäjä Arkistolaitos.

Kolmikerroksisen rakennuksen kerrospinta-ala on 4 800 neliötä. Varsinaiset arkistoaineiston säilytystilat ovat seitsemän metriä korkeassa ensimmäisessä kerroksessa, joka on väliseinillä jaettu kahdeksaan 400 neliön makasiiniin. Hyllyrakenteiden väliin tulee teräsritilätaso, joka jakaa hyllyt kahteen eri kerrokseen. Makasiinikerroksen tilavuus on noin 21 000 kuutiota.

Jokaisella arkistointimakasiinilla on oma, kolmanteen kerrokseen asennettu ja automaation kautta ohjattu kiertoilmakone, joka hoitaa ilmanvaihtoa, lämpötilaa ja kosteutta. Ilmastointikoneissa on ilmankostuttimia ja ilmankuivaimia, joilla ulkoa tuleva ilma saadaan vastaamaan vaadittuja sisäilmaolosuhteita. Lisäksi on kolme ilmanvaihtokonetta yleisilmanvaihtoa varten.

Arkistotiloissa on ilmankierrätysjärjestelmä, jonka puhaltimet estävät ilman kerrostumisen. Thermocon Oy:n toimittamia FTW04 VV-olosuhdeantureita tulee neljä kappaletta per makasiini. Ne asennetaan kahteen eri tasoon, kaksi makasiinin yläosaan ja kaksi alaosaan.

Henkilöstön noin 650 neliön työskentelytilat ovat toisessa kerroksessa, johon tulee muun muassa digitointiosasto. Kohteen sähköasiantuntija Reima Hämäläinen Suomen Controlteam Oy:stä näyttää, että kaikki koneet on sijoitettu kolmanteen kerrokseen, joka muodostaa rakennuksen mittaisen noin 500 neliön konehuoneen.

”Toisessa päässä on yleisilmanvaihtokoneita ja toisessa makasiinien omat ilmanvaihtokoneet, jotka on asennettu niin, että kaksi konetta on päällekkäin. Tässä on äly noille ilmanvaihtokoneille, siinä on myös näyttöpaneeli, josta pystyy paikallisesti, ei pelkästään valvomosta, seuraamaan tilannetta”, Tapani Janhunen esittelee ohjauskaappeja.

Automaation kannalta iso osio on myös palopeltijärjestelmä, jonka toimivuuden testaus hoidetaan automaation avulla. Kiinteistöautomaation ohjaus on keskitetty ensimmäisessä kerroksessa olevaan valvomohuoneeseen, johon tulee valvomopääte. Arkistolaitoksella on pihalla oma muuntamo, joka on rengassyötön varassa, eli siihen voidaan syöttää sähköä kahta kautta. Rakennusautomaatio ei pienistä sähkökatkoksista pysähdy, se kerää ja lähettää tietoa koko ajan, vaikka ilmastointikoneet pysähtyvät.

”Tärkeää on, että järjestelmän toiminnasta jää myös historiatietoa. Pystytään näkemään, jos on jotakin häiriötä, katsomaan trendejä ja koostamaan raportteja tietyistä mittauksista”, Janhunen kuvaa.

Yllättävää on, että rakennuksessa on palovaroitinjärjestelmä, mutta ei varsinaista sammutusjärjestelmää. Sprinklereitä tai edes vesisumusammutusta ei kohteeseen haluttu, koska valtaosa säilytettävästä aineistosta on vedelle arkaa paperia.

”Kaasu olisi vaihtoehtoinen sammutusjärjestelmä, mutta tänne ei haluttu sitäkään. Se olisi valtavan iso ja kallis. Perusteena on myös, että kun happi syrjäytetään tiloista pois, se on riski henkilökunnalle”, Reima Hämäläinen sanoo.

Toimivuus vaatii yhteispeliä

Talotekniikka muuttuu yhä monimutkaisemmaksi ja kalliimmaksi. Fläkt Woods Oy:n arkistolaitokseen toimittamien IV-koneiden ja niihin liittyvän automaation yhteisarvo on puolisen miljoonaa euroa. Hämäläinen arvioi, että se on ehkä projektin suurin yksittäinen hankinta.

Kehitykseen liittyy muitakin haasteita. Yhä useammin rakennustyömailla syntyy tilanteita, joissa urakoitsijoiden koneet, laitteet ja suunnitelmat eivät ole yhteneviä. Muutenkin hektisellä suunnittelulla on ongelmia eri tekniikan alojen yhteensovittamisessa, ja omat mausteensa tuo ­uusien laitteiden vyöry ja tuotekehityksen vauhti. Seurauksena työmailla voi syntyä yllätyksiä lvi:n, sähkön ja automaation rajapinnoissa. Lvi-suunnittelu, jonka pohjalta­ ­sähkö- ja automaatioratkaisut tehdään, on nykyään usein kesken, vaikka rakentaminen on jo alkanut.

”Yhteensopivuus on haaste, joka edellyttää niin meiltä kuin suunnittelijaltakin ajan seuraamista. On ollut joitakin pettymyksiä, jolloin tuote ei ole tarpeeksi pitkälle testattu ja on ollut haasteita laitteiden toimimattomuuden kanssa. Meidän pitää vahtia, että laatu jalostuu suunnitelma-asiakirjoihin”, Suomen Controlteam Oy:n toimitusjohtaja Olli Tirkkonen miettii.

Janhunen toteaa, että lvi- ja automatiikkasuunnittelussa pitää varmistaa, että putkien ja automatiikan kuvat täsmäävät toisiinsa. Ristiriitaisuudet aiheuttavat lisätyötä työmaalla. Hämäläinen kehuu, että arkiston lvi-suunnitelmat ovat onnistuneet hyvin ja tulleet ajoissa. Hänen mukaan rakennustyömaalla on panostettu talotekniikan toimijoiden yhteistyöhön:

”Tiedonkulku sujuu. Talotekniikan urakoitsijoiden avuksi on laadittu rakennuksen 3D-mallinnus, joka helpottaa heidän työtään. Rakennusautomaatiossa on alusta lähtien Tapanin kanssa käyty suunnitelmat läpi ja laadittu toimenpideohjelmat. Näin on pystytty korjaamaan virheet jo ohjelmointivaiheessa.”

”On yhdessä simuloitu prosessien toimivuutta jo etukäteen”, Janhunen tukee.

Laajempaa yhteispeliä vaativat myös digitalisaation tuomat uhat. Tehtaan tai viraston toiminta pystytään tänä päivänä lamaannuttamaan murtautumalla sisäisiin verkkoihin vaikkapa kiinteistöautomaation kautta. Tirkkonen näkee, että automaatioalalla ei ole tarpeeksi reagoitu tietoverkkovaaroihin.

”Kiinteistöautomaation järjestelmät eivät varmasti ole maailman suojatuimpia tässä mielessä. Meidän pitää tuoda tällaiset asiat tilaajien tietoon.” ■