Jaakko Lommi ryhtyi rohkeasti paitsi perheensä omakotitalon rakennuttajaksi myös sen päätoteuttajaksi. Tämä tiesi pitkiä päiviä ja tarkkaa perehtymistä tavallista isomman pientalon rakentamisasiakirjoihin, jotta kaikki menisi oikeassa järjestyksessä ja jotta hankinnat tulisivat ajoitetuiksi oikein. Hankinnoissa ei menty minimivaatimustason mukaan, koska rakennuttajan tavoitteena oli talo, joka kestäisi myös seuraavalle sukupolvelle.

Espoon Hanikka oli alun perin huvila-aluetta, jonne sotien jälkeen rakennettiin runsaasti rintamamiestaloja. Niiden tilalle on 1980-luvulta alkaen noussut uusia omakotitaloja, joiden suunnittelu­kriteerit painottuvat aiempaa enemmän energiatehokkuuteen ja yksilölliseen arkkitehtuuriin.

”Tontin etsiminen oli tietysti ensimmäinen vaihe. Haimme tonttia nimenomaan Etelä-Espoon suunnalta, koska alue oli tuttu ja siellä asumisesta oli hyvät muistot. Lisäksi työmatkat Helsinkiin ovat kohtuullisen lyhyet. Halusimme lapsiperheelle turvallisen ja toimivan talon ottaen huomioon myös muunneltavuuden sekä mahdollisen tulevan jakamisen kahdelle sukupolvelle tai yritystoiminnan tarpeisiin”, Jaakko Lommi kertoo.

Kirurgiksi erikoistuva Jaakko Lommi on rakentajasukua, minkä ansiosta hän ei epäröinyt ottaa hankkeessa itselleen rakennuttajana kohtuullisen isoa roolia. Rakentaminen oli tullut hänelle jo varhain tutuksi rakennusinsinööri-isän Jouko Lommin esimerkin kautta. Jouko Lommi otti poikansa hankkeessa niin ikään paljon vastuuta työmaan vastaavana mestarina ja osallistuen monin tavoin toteuttaviin töihin.

Jouko Lommi korostaa ammattimaisen toteutuksen merkitystä myös pientaloa rakennettaessa. Näin vältytään ikäviltä yllätyksiltä ja toisaalta tehdään oikeita päätöksiä työmaalla silloinkin, kun jokin seikka ei vastaakaan suunnitteluvaiheessa arvioitua.

”Tällä työmaalla jouduttiin louhimaan noin 700–800 kuutiometriä eli paljon enemmän kuin oli oletettu. Halusimme varmistaa alapohjan kuivana pysymisen passiivikaadolla ja paksulla sepelivaipalla, mistä kertyi ylimääräistä louhittavaa”, Jouko Lommi kertoo.

Naapuriyhteistyötä ja merituulta

Jaakko Lommi kertoo saaneensa isältään neuvon informoida työmaan asioista lähinaapureille ajoissa. Tämä oli erityisen tarpeen, koska työmaan aikana jouduttiin louhimaan aivan naapureiden läheltä. Lisäksi ajoreitti Jaakko Lommin talon pihaan käy pitkin rasitetietä eli aivan naapuritalon vierestä.

”Lähiympäristön pitäminen ajan tasalla on olennainen asia erityisesti silloin, kun rakennetaan omaa taloa tiiviisti kaavoitetulla tontilla. Yhteistyö on sujunut erinomaisesti, mihin hyvällä tiedonkululla on varmasti osuutensa”, Jaakko Lommi toteaa.

Toisella suunnalla naapurina on metsä ja metsän takana meri. Tontin korkeusasema on alun toistakymmentä metriä merenpinnasta. Tätä Lommi pitää etuna ajatellen talon pitkäksi suunniteltua käyttöikää.

”Ollaan sen verran korkealla, ettei pitäisi seuraavilla sukupolvillakaan olla huolta pysymisestä kuivilla”, hän sanoo.

Meren läheisyys tuntuu kuitenkin ajoittaisina navakoina tuulina, vaikka välissä onkin tiheähkö männikkö. Jaakko Lommi kuvailee vaikutusta niemen kallioiden aiheuttamaksi tuulitunneliefektiksi, jolla ei kuitenkaan ole juurikaan vaikutusta kolmikerroksisen omakotitalon rakenteiden mitoitukseen.

”Oleskelutilojen kuusi metriä korkeiden ikkunapintojen kohdalla tuulikuormien vaikutus on pitänyt määrittää tarkemmin”, hän sanoo.

Energiatehokkuus seurannassa

Jaakko Lommi kertoo alussa hirsitalovaihtoehdon olleen tasavahvasti mukana runkovaihtoehtojen vertailussa. Kivitalo tuli kuitenkin valituksi – Lommien mukaan osin siksi, että valitun Lammi Kivitalojen osaaminen ja sitoutuminen teki vaikutuksen.

”Oli tärkeää, että talotoimittaja selvästi osasi ja halusi tehdä muutakin kuin myydä materiaalit”, Jouko Lommi sanoo.

Nykyisten energiatehokkuusvaatimusten mukaan ei enää lämmöneristävyyden määrittämiseen riitä, että talon seinä- sekä ala- ja yläpohjarakenteilla on riittävä u-arvo. Lisäksi rakenteiden on oltava tiiviitä, mitä mitataan painekokeen avulla.

Jaakko Lommin omakotitalon tiiveysmittaukset osoittivat, että vuotokohtia oli paikoitellen jäänyt kellarin lattialaatan ja perusmuurin liitoskohtiin. Kun tämä havaittiin heti, oli suhteellisen vaivatonta paikata kyseiset kohdat akryylimassalla. Toimenpide palveli erityisesti energiatehokkuutta. Sen merkitys korostuu näin suuressa, asuinpinta-alaltaan 236 neliömetrin omakotitalossa, jonka olohuoneessa ikkunoidenkin pinta-ala on yli 30 neliömetriä.

Jaakko Lommi kertoo tehneensä alustavia energiankulutuslaskelmia ja seuranneensa niiden vastaavuutta todettuun kulutukseen ensimmäisenä talvena.

”Viime talvi oli tosin niin leuto, että tarvitsemme ainakin yhden kipakamman pakkastalven, jotta energiankulutuksesta saa luotettavaa tilastotietoa”, hän kertoo.

Automaatiolla voi seurata lähes kaikkea

Jaakko Lommi kertoo miettineensä tarkoin sopivan energiamuodon ja päätyneensä maalämpöön teknis-taloudellisista ja ympäristösyistä. Talossa on myös kaksi varaavaa takkaa, joista toinen on kytkettynä myös puskurivaraajaan vesikierron välityksellä. Talo ja sen käyttövesi saadaan tarvittaessa pidettyä lämpimänä uunien avulla. Energiajärjestelmän mahdollinen myöhempi täydentäminen aurinkokeräimillä on mahdollista ja varsin vaivatonta – putket niitä varten on vedetty jo rakennusvaiheessa. Aurinkoenergian hyödyntäminen on otettu huomioon myös kattorakenteissa: harjakaton toinen lape on suoraan etelään puiden varjostuksen yläpuolella.

”Pientuulivoimalallakin voisi olla oma osansa kokonaisuudessa, jos ne olisivat äänettömiä”, hän päättelee.

Energiatehokkuutta – jos kohta myös käyttömukavuutta – palvelee myös pitkälle viety rakennusautomaatio. Kansainvälisesti käytössä olevan KNX-kotiautomaatiostandardin mukaisesti toteutettu rakennusautomaatio kattaa tässä tapauksessa kaiken talotekniikan. Jaakko Lommi kertoo tiedostavansa automaation tärkeän merkityksen energiankulutuksen optimoimiseksi, mutta myöntää, ettei tarkkaa laskentaa tai seurantaa tämän todentamiseksi ole vielä käytettävissä.

”Onhan tässä kyse myös käyttö­mukavuudesta. Tämän kokoisessa talossa olisi kohtuullisen iso homma käydä sammuttamassa illalla kaikki valot”, Jaakko Lommi sanoo.

Kaikkea seurantaa ei sentään ole tarpeen automatisoida. Tarkoin suunnitellusta salaojajärjestelmästä voi olla tarpeen aika ajoin tarkistaa, että kuivatus pelaa. Se käy tässä tapauksessa päinsä parhaiten niin, että käväisee autotallin alapuolisessa ryömintätilassa tarkistamassa tilanteen; sieltä näkyvät perustukset. ■