Kävelemme kauppakeskuksen betonisen luurangon sisällä aivan Lohjan kaupungin ytimessä. Jatke rakentaa näiden pylväiden, palkkien ja elementtien sisälle elokuuhun 2019 mennessä Suur-Seudun Osuuskaupalle modernin kauppakeskuksen.

Modernin liikekeskuksen ensimmäiseen kerrokseen tulee esimerkiksi iso päivittäistavarakauppa, ravintola, kahvila ja muita liiketiloja. Toiseen kerrokseen asettuu Laurea-ammattikorkeakoulun lisäksi joukko liike­tiloja. Kaikkiaan liikepaikkoja on parisenkymmentä, ja niiden vuokrauksesta vastaa Nortecon Oy.

Vanhan kauppakeskuksen vanhimmat osat olivat nähneet jo seitsemän vuosikymmentä. Useissa vaiheissa rakennetut osat saivat väistyä kesäkuussa 2017, kun purkutyöt aloitettiin. Jo ennen kuin kaikki vanha oli saatu pois, alkoi uuden rakennuksen kuopan kaivuu. Syvälle ei tarvinnut mennä, sillä uuteen kauppakeskukseen tulee vain yksi maanalainen kerros, ja maaperä on rakentamiselle suotuisaa harjumaista hiekka- ja soramaata.

”Maavaraisesti pääsimme suurimmaksi osaksi tekemään. Vain vähän jouduimme paaluttamaan”, kolmisen vuosikymmentä betoni­rakenteiden parissa työskennellyt työmaan vastaava mestari Olli-Pekka Heinonen kertoo.

Suunnittelu ja rakentaminen rinta rinnan

Rakennusprojekti käynnistyi arkkitehti- ja rakennesuunnittelun osalta rivakasti, ja se on edennyt myös hyvällä sykkeellä. Ainoastaan kauppakeskuksen runkomallinnus on tehty 3D-mallilla. Talotekniikan suunnittelu on edennyt rakentamisen kanssa samanaikaisesti.

”Lvi-suunnittelu käynnistettiin samaan aikaan, kun aloimme tehdä varsinaisia rakennustöitä. Maanrakennusvaiheessa niistä ei ollut vielä mitään tietoa”, Heinonen muistelee.

Joustava toimintatapa kertoo Jatkeen toimintakulttuurista.

”Me pystymme tekemään nopeita päätöksiä. Kun muutostarpeita tulee, ne käsitellään heti, ja näin päästään eteenpäin. Myös suunnittelijakumppanimme ovat erittäin joustavia. Tästä myös asiakkaamme tykkäävät”, tuotantopäällikkö Pasi Siikaluoma sanoo.

Lastista suoraan paikalle

20 000 neliön kauppakeskuksen rakentaminen elementeistä keskellä kaupunkikeskusta on logistisesti vaativaa. Jokainen palkki, pylväs ja elementti pitää saada heti paikalle, sillä valmistuva rakennus täyttää koko korttelin, eikä rakennusmateriaaleille ole varastointitilaa.

Tavaratoimitukset tarvitaan paikalle tarkasti sovittuun aikaan, jolloin ne asennetaan suoraan paikoilleen.

Rakentaminen tehdään neljässä lohkossa, joista kaksi ensimmäistä valmistui runkovaiheeseen kesäkuun alussa ja kaksi seuraavaa lokakuuhun mennessä. Samalla, kun toisten lohkojen runkoja pystytetään, tehdään toisaalla jo lattiavaluja heti, kun kattoelementit on saatu paikoilleen. Ennen talvikautta on määrä saada seinät paikoilleen ja lämmöt sisälle niin, että sisätyöt voivat alkaa. Runkovaiheessa työmaalla on työskennellyt noin 40 työntekijää, joista Jatkeen palkkalistoilla on 16. Kun sisätyöt ovat ensi talvena vilkkaimmassa vaiheessa, vahvuus on 60–70 henkeä.

Kaikki betonirakenteet tulevat Parman useammalta tehtaalta: Nurmijärveltä, Kangasalta ja Ruskosta.

”Parman kanssa hommat ovat toimineet aikaisemmissa projekteissa kitkattomasti. Kustannus­tehokkaan kokonaisuuden lisäksi toimitusvarmuus ja -aikataulu ratkaisivat toimittajavalinnan”, Siikaluoma sanoo.

Yksinkertainen, mutta muutamilla erikoismausteilla

Perusrakenteeltaan rakennus on hyvin yksinkertainen: pystypylväät, vinojäykisteet, vaakapalkit sekä elementit. Mutta on jotain poikkeuksellistakin.

”Rakennuksen ulkoseinissä ei ole yhtään suoraa kulmaa. Yksi on pyöreä kulma ja kolme muuta ovat jotain mutta kuin 90 astetta”, työpäällikkö Henrik Pajulahti sanoo.

Rakennuksen muodolla on vaikutuksensa. ”Elementtirungon kokoon nähden joudumme tekemään tavallista enemmän paikallavaluja”, Heinonen sanoo.

Toinen rakentamista hankaloittava piirre on rakennuksen pohjapinta-alan hehtaarin koko. Siitä johtuen ainakin isoja koneita vaativat työvaiheet pitää tehdä korttelin sisältä ulospäin. Kun seinät ovat pystyssä kaikilta sivuilta, ei rakennuksen keskiosaan juuri enää kurotella.

Runkovaiheessa olevasta rakennuksesta näkee hyvin, kuinka järeät nykyvaatimusten mukaiset ilmastointikanavat ovat. Ne kiemurtelevat ainoina rakenteina betonirunkojen katoissa ja läpivienteinä kerrosten välillä sekä toisen kerroksen läpi iv-konehuoneeseen.

Aivan jokaisella työmaalla ei näe sitä, että ilmastointikanavat on asennettu rakentamisen varhaisessa vaiheessa paikalle. Kokeneella mestarilla on syynsä, miksi näin toimitaan.

”Aikaisessa vaiheessa asennettaessa isoja kanavistoja voimme poistaa mahdolliset ongelmakohdat välittömästi”, Heinonen sanoo.

Suureen rakennukseen, jossa on kerrallaan paljon asiakkaita ja työntekijöitä, tarvitaan järeä talotekninen kalusto. Katolla olevalla konehuoneella onkin pinta-alaa 1 400 neliömetriä.

Tärkeä osa kaupunkia

Työmaalla työskentelevät ovat saaneet kokea, miten tärkeä osa kaupunkia Sokoksen kauppakeskus on. Sen uusi elämä kiinnostaa kaupunkilaisia.

”Mummot ja papat kävivät koettamassa vanhan rakennuksen ripaa aina siihen saakka, kun olimme purkamassa sitä. Näkee selvästi, että kaupunkilaisilla on iso kiinnostus myös nyt rakennusvaiheessa”, Heinonen sanoo.

Lohjalaisten kiinnostuksesta kertoo myös uuden kauppakeskuksen nimikilpailu, joka keräsi ennätysyleisön. Voittajaksi nousi Lohi, joka tuo muistumia monen lohjalaisen mieleen, sillä vanhassa kauppakeskuksessa toimi Lohi-niminen ravintola.

”Moni paikallinen on käynyt kertomassa, miten tapasi ensi kerran puolisonsa aikanaan Lohessa”, Pajulahti kertoo.

Tiivis yhteistyö sekä rakennuttajan että Lohjan kaupungin viranomaisten kanssa on sujunut mainiosti.

”Toiminta on aivan erilaista kuin suurissa kaupungeissa. Lähes kuukausittain käymme kaupungin edustajien kanssa läpi muun muassa katualueisiin ja rakennusvalvontaan liittyviä asioita”, Heinonen sanoo. ■