MESTA

koonnut sirkka saarinen

Lähetä juttuvinkkisi: sähköpostiosoite@otavamedia.fi


Tentissä uusi toimitusjohtaja

Hannu Järveläinen

teksti ja kuva Jari Kostiainen

Syyskuun alussa RKL:n uutena toimitusjohtajana aloittanut Hannu Järveläinen, 53, on koulutukseltaan rakennusinsinööri, ja hänellä on laaja kokemus erilaisissa tehtävissä rakennusalalla.

Järveläinen toimi aiemmin­ YH-Itä-Savo Oy:n toimitusjohtajana. Lisäksi hän on työskennellyt johtotehtävissä kiinteistö- ja rakennuttamis­organisaatioissa muun muassa kunnallisella puolella Juankosken kaupungilla ja TA-Yhtiöissä.

1. Miten kesä meni? Millaisia rakennusprojekteja vedit kesän aikana kotonasi/kesämökilläsi?

Kesä meni oikein mukavasti töiden merkeissä. Loma ajoittui pääosin elokuulle. Mökillä on menossa vuosikorjaukset ja huollot, ja pääpaino on ollut ympäristön kunnostuksissa – on ollut nurmialueiden ilmastuksia, pensaiden leikkauksia ja muutamien puiden kaatoja... Golfiakin olen kerinnyt opettelemaan sekä purjehtimaan Rikkavedellä.

2. Mikä on keskeinen missiosi RKL:n toimitusjohtajana?

Keskeinen missioni on edistää kaikin tavoin ammattikuntani­ ammattitaitoa, asemaa ja ­arvostusta.

3. Miltä nykyrakentaminen näyttää?

Arkkitehtonisesti rakentaminen on tänä päivänä kokeilevaa ja erikoisuutta tavoittelevaa, ja uusia ratkaisuja kokeillaan innokkaasti. Tämä on hyvin mielenkiintoista, mutta myös erittäin haastavaa. Lisäksi isona haasteena on rakentamisen tiukat aikataulut. Aika on rahaa, mutta muun muassa betonin kuivuminen noudattaa edelleen fysiikan lakeja.

4. Miten kiteytät rakentamisen haasteet ja mahdollisuudet?

Rakentamisessa on monia isoja haasteita, muun muassa ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen, alan kiinnostavuus ammattina nuorille ja rakentamisen keskittyminen pääkaupunkiseudulle. Isona mahdollisuutena näen puurakentamisen kehittämisen ja lisääntymisen. Näin voimme hyödyntää hyvää suomalaista puuta ja samalla luoda viihtyisää asuinympäristöä.

5. Miten rakentamista vauhditetaan lähitulevaisuudessa?

Rakentaminen on suhdanneherkkä ala, ja se heijastelee yleistä taloustilannetta. Lomautukset ovat valitettavasti tuttuja monille rakentajille.

Uudisrakentamisen vetäessä henkeä on panostettava korjaamiseen. Byrokratiaa tulee myös keventää ja esimerkiksi kaavoitusprosesseja tulee nopeuttaa. Asuntorakentamisen osalta ARA-kohteiden riittävä rakentaminen on turvattava. Lisäksi julkisia infra- ja väylähankkeita on vietävä eteenpäin. Vain näin varmistetaan elinkeinoelämälle riittävät kasvun edellytykset.

6. Rakennusmestarin ja -insinöörin työnäkymät?

Työnäkymät ovat pidemmällä aikavälillä hyvät: rakentaminen ja korjaaminen eivät lopu koskaan, ja osaajia tullaan tarvitsemaan aina – koneet ja automaatio eivät korvaa rakentajia työmailla merkittävästi.

7. Rakennusmestarien koulutus nyt ja huomenna?

Rakennusmestarikoulutus on ollut myllerryksissä tällä vuosituhannella, ja on hyvä, että se palasi koulutusohjelmaan 2007 turvaamaan ammattiosaamista työmailla. Rakennusmestarien ja insinöörien koulutusta tulee kehittää koko ajan vastaamaan niitä tarpeita ja vaatimuksia, joita muun muassa lainsäädäntö ja materiaaliteollisuus asettavat. Koulutusta voisi tulevaisuudessa toteuttaa aktiivisemmassa yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa oikean rakentamisen toimintojen kanssa.

8. Mikä motivoi sinua parhaiten?

Minua motivoi työelämässä parhaiten toimiva työyhteisö, mikä on motivoitunut yhdessä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

9. Ohje tai neuvo, jonka tulet muistamaan aina?

Määrätietoinen työnteko palkitaan aina – ennemmin tai myöhemmin.

MESTATILASTO

Rakennuslupien kuutiomäärä väheni edelleen


Tilastokeskuksen
mukaan rakennuslupia myönnettiin vuoden 2015 huhti–kesäkuussa yhteensä 8,1 miljoonalle kuutiometrille, mikä on 28,4 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Samaan aikaan rakennushankkeita aloitettiin 9,8 prosenttia vähemmän. Myös rakennustuotannon kiinteähintainen volyymi jäi 5 prosenttia alemmalle tasolle kuin vuotta aiemmin.

Hiekkaa veistettiin jo kuudetta kertaa

Korkeasaaressa veistettiin kesällä hiekkaa jo kuudetta kertaa. Hiekanveistolla on maailmalla pitkät perinteet ja sitä arvostetaan yhtenä taidemuotona. Kesäkuussa Korkeasaaressa järjestettävä hiekanveistotapahtuma Art Meets Sand on tutumman talvisen Art Meets Ice -festivaalin kesäinen serkku.

Art Meets Sand -tapahtuman teemana oli ”Arktinen lumo”. Neljän päivän veistourakalla kesäkuun lopulla heräteltiin ihmisiä huomaamaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia, mutta myös arktisen luonnon säilyttämisen tärkeyttä.

Hiekkaa oli varattu 20 tonnia. Myös yleisö pääsi mukaan veistämään. Suomalainen pioneeriveistäjä Marika Walldén joukkoineen opetti hiekanveiston tekniikoita joka lauantai ja sunnuntai.

Tiiviiksi tampatun hiekan ja veden sekä osaavien veistäjien ansiosta veistokset ovat ilahduttaneet eläintarhan kävijöitä koko kesän. Veistoalue sijaitsee Karhulinnan ja visenttitarhan välimaastossa.

Rakennusyritysten liikevaihto kasvoi

Rakennusyritysten liikevaihto kasvoi vuoden 2015 maalis-toukokuussa 8,3 prosenttia ja myynnin määrä 7,9 prosenttia vuotta aiemmasta. Vastaavalla ajanjaksolla vuotta aiemmin liikevaihto kasvoi 2,7 prosenttia. Tilastokeskus julkisti tiedot 12.8.

Liikevaihto kasvoi jokaisella rakentamisen toimialalla. Maa- ja vesirakentamisen liikevaihto kasvoi eniten, 16,0 prosenttia. Talonrakentamisen liikevaihto kasvoi 8,3 prosenttia ja erikoistuneen rakennustoiminnan liikevaihto 6,2 prosenttia.

Rakennusyritysten myynnin määrä kasvoi maa- ja vesirakentamisessa 18,0 prosenttia. Talonrakentamisen myynnin määrä lisääntyi 8,0 prosenttia ja erikoistuneen rakennustoiminnan myynnin määrä 5,9 prosenttia.

Myynnin määräindeksi lasketaan poistamalla liikevaihdon indeksisarjasta hintojen muutosten vaikutus.

Energiakatselmuksille standardi

Standardisoimisliitto on julkaissut energiakatselmuksia käsittelevän viisiosaisen standardin SFS-EN 16247. Se helpottaa yrityksiä täyttämään energiatehokkuuslain vaatimukset.

Kaikkien yli 250 hengen yritysten on tehtävä katselmus viimeistään 5. 12.2015 ja sitten säännöllisesti vähintään neljän vuoden välein. Lisäksi EU:n jäsenvaltioiden on kehitettävä ohjelmia pk-yritysten innostamiseksi energiakatselmuksiin ja toteuttamaan niiden suositukset.

Standardi on laadittu EU:n pyynnöstä. Sen ensimmäinen osa käsittelee yleisvaatimuksia, yhteistä terminologiaa ja energiakatselmusten julkaisuja. Osa 2 käsittelee rakennusten erityisvaatimuksia, osa 3 prosessien vaatimuksia ja osa 4 kuljetusten vaatimuksia. Osat 1–4 valmistuivat vuonna 2014.

Toukokuussa valmistunut standardin osa 5 käsittelee energiakatselmoijien pätevyyttä­ ja tukee kansallisten energiakatselmusten pätevyysohjelmien kehittämistä.

Standardin EN 16247 laatineen työryhmän puheenjohtaja Martin Fry sanoo energiakatselmusten olleen osa energianhallintaprosessia jo monien vuosien ajan. Yhtenä haasteena on kuitenkin ollut, että katselmuksia on tehty monilla tavoilla nopeasta läpikävelystä yksityiskohtaisiin tutkimuksiin. Nyt uusi standardi on hyvin hyödyllinen tarjoten selkeän viitekehyksen katselmusten suorittamiseen.

Suhdannebarometri: Valoa vain rakennusalalle

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n heinäkuussa tekemän Suhdannebarometrin mukaan teollisuusyritykset eivät arvioi tuotantonsa kasvavan lähikuukausien aikana. Vasta aivan loppuvuodelle on odotuksia loivasta tuotannon lisäyksestä.

Myös palveluyritysten mukaan myynnin kasvu jäisi hitaaksi vuoden jälkipuoliskolla. Rakentamisen näkymät ovat jonkin verran kirkastuneet, mutta tilausten ja tuotannon kasvu jäisi rakennusalallakin korkeintaan kohtalaiseksi.

Rakentamisen suhdannenäkymien saldoluku oli heinäkuussa +10 (huhtikuussa –4). Suhdanteiden paranemista odotti nyt 20 % ja niiden heikkenemistä 10 % rakennusalan vastaajista.

Työvoiman määrä laski huhti–kesäkuussa edelleen kaikilla kolmella päätoimialalla. Voimakkainta lasku oli teollisuudessa. Lähikuukausina työvoiman arvioidaan yhä vähenevän teollisuudessa ja palveluissa. Rakennusyritysten henkilöstön määrä pysyisi ennallaan.

Riittämätön kysyntä on edelleen selvästi merkittävin toiminnan este. Kysynnän kokee vaisuksi 45 % teollisuusyrityksistä ja samoin 45 % rakennusalasta. Palveluyrityksistä 39 prosenttia arvioi kysyntäänsä heikoksi.

Rekrytointivaikeudet ovat selvästi yleistyneet rakentamisessa (29 % vastaajista), muilla toimialoilla ne olivat vähäisiä. Rahoitusvaikeudet olivat myös merkittävimpiä rakentamisessa: ne koki ongelmaksi 9 % alan vastaajista.

Suhdannebarometri julkaistaan neljästi vuodessa. Kyselyä on tehty säännöllisesti vuodesta 1966. Se on osa Euroopan komission suhdannetiedustelujärjestelmää.

Keskustakirjaston rakentaminen käynnistyy

Helsingin rakennuslautakunta myönsi heinäkuun alussa rakennusluvan sekä rakennustöiden aloittamisoikeuden keskustakirjastolle. Kirjaston rakentaminen alkaa syksyllä.

Kirjaston rakentaminen toteutetaan kahtena erillisenä urakkana. Kirjaston maarakennus- ja kellarin betonirakennusurakoitsijaksi on valittu E.M. Pekkinen Oy.

Ensimmäisen rakennusvaiheen työt kestävät noin vuoden. Suunnitelman mukaan keskustakirjasto avataan yleisölle joulukuussa 2018.

Rakennushanke on vaativa muun muassa siksi, että kellarikerros on osittain pohjavedenpinnan alapuolella, ja hankkeelle varatun rakennuspaikan alitse kulkee varaus keskustatunnelille. Rakennukselle on asetettu myös korkeat energia- ja materiaalitehokkuustavoitteet.

Urakoitsijan valinnassa käytettiin rajoitettua kilpailumenettelyä. Osallistumishakemus saatiin kahdeksalta urakoitsijalta, joista viisi jätti tarjouksen. E.M.Pekkinen Oy:n noin 7,8 miljoonan euron tarjous oli kokonaistaloudellisin, kun valintaperusteena olivat sekä hinta että laatupisteet.

Rakennuksen suunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto ALA Oy. Julkisivumateriaalina käytetään suomalaista kuultokäsiteltyä puuta ja kirkasta lasia, jossa on paikoittain rasteripainatusta. Vesikate on valkoista kermiä.

Rakennusvalvonta on määrännyt vaativaan kohteeseen ulkopuolisten asiantuntijoiden tarkastuksia, joilla varmistetaan suunnittelun ja rakentamisen laatua. Työmaan suunnittelussa huomioidaan mm. läheisten makasiinirakennusten suojaaminen.

Vaikka rakennusmääräykset ja -ohjeet ovat samoja Helsingistä Utsjoelle, se mikä kelpaa yhdellä paikkakunnalla, ei päde toisaalla. Suurissa kaupungeissa myös yksittäisten virkamiesten välillä on eriäviä tulkintoja.”

Johtaja Anu Kärkkäinen Rakennusteollisuus ry:stä kommentoi RT:n teettämän jäsenkyselyn tuloksia.

Noppamainen ulokeparveke

Fira Oy rakentaa VVO:lle Helsingin Rastilaan 11-kerroksisen kerrostalon, johon on kehitetty innovatiivinen parvekeratkaisu Big Room -yhteistyönä.

Julkisivun tärkeänä elementtinä ovat systemaattisen, kolmiulotteisen reliefipinnan muodostavat parvekkeet. Fira, VVO, Parma, Arkkitehtitoimisto Konkret Oy ja Sweco Rakennetekniikka suunnittelivat yhdessä fiksumman, taloudellisemman ja turvallisemman tavan toteuttaa parvekkeet. Koska tontti on ahdas ja rakennuksesta tulee korkea, halutaan kaikki rakennusosat tuoda paikalle mahdollisimman valmiina kokonaisuuksina, jotta ne voitaisiin nostaa torninosturilla suoraan paikalle.

Yhteistyössä kehitettiin noppamainen ulokeparveke, joka mahdollistaa parvekkeiden vapaan sijoittelun. Tarvittaessa tällaisia parvekkeita voidaan asentaa jopa jälkikäteen par­vekkeettomaan kerrostaloon.

Koska parvekkeet toteutetaan valmiina betonielementteinä, ne voidaan asentaa ilman työnaikaista tukemista. Jos parveke olisi tehty perintei­semmin yksi osa kerrallaan, olisi se edellyttänyt tukirakenteita ja rakennuksen vaipan ulkopuo­lella työskentelyä.

Big Room -työskentelyssä­ hankeosapuolista muodostetaan suunnittelutiimi, joka kokoontuu säännöllisesti, alkuvaiheessa jopa viikon välein. Yhteistyö alkaa jo ennen varsinaista rakennusprojektia. Ymmärrys erilaisista tarpeista lisääntyy ja yhteinen tavoite kirkastuu.

Henkilösertifioijat nimettiin

Sosiaali- ja terveysministeriö on nimennyt VTT Expert Service Oy:n ja FISE Oy:n henkilösertifioijiksi, jotka jatkossa sertifioivat asiantuntijat terveydensuojelulaissa tarkoitetuille rakennusterveysasiantuntijalle, sisäilma-asiantuntijalle ja kosteusvaurion kuntotutkijalle.

VTT sertifioi rakennusterveysasiantuntijat ja sisäilma-asiantuntijat ja FISE kosteusvaurion kuntotukijat. Pätevät asumisterveyden asiantuntijat ovat ensisijaisesti terveydensuojeluviranomaisten apuna silloin, kun selvitetään rakennuksissa esiintyviä terveyshaittoja. Jatkossa kuka tahansa voi löytää pätevän asiantuntijan julkisesta rekisteristä.

Henkilösertifikaatin saaminen edellyttää sitä, että asiantuntija käy sertifikaattiin kelpaavan koulutuksen tai muuten osoittaa pätevyytensä tehtävään esimerkiksi aiemmin hankitulla koulutuksella ja työkokemuksella.

Sosiaali- ja terveysministeriö valvoo henkilösertifioijien toimintaa ja toimii sertifiointijärjestelmässä viranomaisena. Henkilösertifioijat vastaavat sertifioinnista ja rekisterin ylläpitämisestä, hyväksyvät koulutuksen järjestäjät ja käsittelevät muun muassa valitukset.

138748

maksanutta kävijää kävi Asuntomessuilla Vantaan Kivistössä 10.7.–9.8.

Mestarin ajasta pääosan pitäisi mennä työmaalla työntekijöiden ja aliurakoitsijoiden

ohjaamiseen, neuvontaan, koordinointiin ja valvontaan. Määräysten lisääntyessä yhä suurempi­ osa mestarin­ ajasta menee­ kuitenkin yksin työmaakopissa raportteja täytellessä ja asioihin, jotka eivät edistä työmaalla tehtävää rakentamisen laatua.”

Rakennustieto Oy:n toimitusjohtaja Pasi Hulkkonen blogikirjoituksessaan 11.8.2015

6,2

miljoonaa neliötä liike- ja toimistotilalle asemakaavoitettua kerrosalaa oli käyttämättä pääkaupunkiseudun eli Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan voimassa olevissa asema­kaavoissa tammikuussa 2015.

Lähde: Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus

Tuulivoimaneuvontaa

Tuulivoimarakentamisen ohjauksen valtakunnallinen asiantuntijapalvelu käynnistyi ympäristöministeriön rahoituksella elokuussa. Se tarjoaa asiantuntija-apua ja neuvontaa kunnille, maakunnan liitoille, ELY-keskuksille, toiminnanharjoittajille ja kansalaisille tuulivoimarakentamiseen liittyvissä menettely- ja sisältökysymyksissä.

Varsinais-Suomen ELY-keskukseen sijoitettu asiantuntija- ja neuvontatoiminto palvelee samalla tuulivoimarakentamisen ohjauksen yhtenäistämistä. Tuulivoimaloiden suunnittelutarveratkaisuja, rakennuslupia ja kaavoitusta koskevat kysymykset päätetään kunnissa. Ympäristöministeriö vastaa tuulivoimarakentamisen suunnittelun ohjauksen kehittämisestä.

Valtakunnallinen tuulivoimaneuvonta auttaa suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvissä kysymyksissä: tuulivoimaneuvonta@ymparisto.fi ja puh. 0295 023 044. Lisätietoa löytyy verkkosivulta www.ymparisto.fi/tuulivoimaneuvonta

TUTUSTU NETTIIN

Lue lisää osoitteesta digilehti.rakennustaito.fi. Tarjolla uutisia, ajankohtaista asiaa raken­nusalalta sekä päivityksiä tämän lehden artikkeleihin, kun uutta tapahtuu.

Kuva: Korkeasaaren kuva-arkisto

Kuva: Arkkitehtitoimisto ALA