Tiiliteollisuus ry ennakoi, että Suomessa myydään tänä vuonna arviolta 30 miljoonaa tiiltä, kun 2000-luvun alussa määrä oli noin 80 miljoonaa.

Tiiliteollisuus ry on kolmen Suomessa edelleen toimivan tiilenvalmistajan, itävaltalaisen Wienerbergerin sekä suomalaisten Tiilerin ja Raikkosen yhteistyöelin. Wienerberger on sulkenut Kärkölän Lappilassa toimivan tiilitehtaansa ja keskittänyt tiilien valmistuksen Kouvolan Korialle. Yhdistykseen kuulumaton Saint-Gobain Weber Oy Ab lopetti Kahi-julkisivutiilien valmistuksen Naarajärven tehtaalla.

Tuotantovolyymien laskuun on vaikuttanut rakentamisen hiipuminen Suomessa viime vuosina. Tiiltä viedään Norjaan entiseen tahtiin, mutta tiilitehtaille tärkeä Venäjän vienti on pohjamudissa. Tiiliteollisuus ry:n johtaja Jaakko Raikkonen kertoo, että parhaana vuotena itärajan taakse on viety kahdeksan miljoonaa tiiltä, mutta nyt Venäjän vienti on sukeltanut. Suomalainen tiili on Venäjällä liian kallis. Sekä koko toimialan että Loimaalla tiiliä polttavan Raikkonen Oy:n johtajana hän näkee kuitenkin pieniä merkkejä muutoksesta parempaan suuntaan:

”Kun rakentaminen näyttää muutaman prosentin kasvua, myös oman yritykseni tilanne näyttää paremmalta kuin viime vuonna. Voisin kuvitella, että kehitys on samansuuntaista myös kilpailijoilla”.

Ympäristöystävällinen mutta hankala?

Tiilen suurin ongelma ei kuitenkaan ole viennissä eikä rakentamisen volyymeissa. Kun trendinä rakentamisessa on mahdollisimman pitkälle viety esivalmistus, tiilirakentaminen koetaan hankalaksi ja kalliiksi.

”Me emme pysty viemään tiiliseinää paketissa asiakkaalle ja nostamaan tontilla pystyyn”, Jaakko Raikkonen myöntää.

Kaikesta huolimatta hän uskoo tiilen tulevaisuuteen. Kyseessähän on ylivertainen tuote, joka on hyvin ympäristöystävällinen koko pitkän elinkaarensa aikana. Tiili on kierrätettävä. Vaikka paikan päällä muurattava tiili on kalliimpi kuin muut materiaalit, tiilitalon käytön aikana saadaan hintaero hyvin pian kiinni esimerkiksi siinä, että tiilitalo ei tarvitse kallista maalaamista.

”Tiilen maine on hyvä”, Raikkonen toteaa.

Hän kaipaa tiilelle kuitenkin myös parempaa näkyvyyttä.

”Olemme kimpassa betoniteollisuuden kanssa, ja kivi tekee ikään kuin yhteistä markkinointia. Pienenä tekijänä meidän on pakko tukeutua betoniin, ja teemme sen kanssa hyvin tiiviisti yhteistyötä, mutta me emme ehkä näy niin hyvin kuin meidän pitäisi näkyä.” ■