E18 valmiina keväällä 2018

E18 Hamina–Vaalimaa -moottoritien varrelle rakennetta­van tunnelin louhinnat ete­nivät heinäkuun lopulla tunneliputkien puhkaisuvaiheeseen. Tunnelissa tehdään lujitus­töitä syyskuun puoliväliin asti. Muut rakennustyöt jatkuvat syksyyn 2017 saakka.

Rasa-ahonmäen kallion läpäisevä Vaalimaan tunneli lieventää moottoritien vaikutuksia Vaalimaanjokilaakson arvokkaaseen kulttuurimaisemaan ja luonnonympäristöön. Kotolan maantie kulkee sen yli. Valmis tunneli on 225 metriä pitkä, ja siinä on kaksi putkea liikenteelle.

600 työntekijää

Tunnelin lisäksi tehdään paljon maanrakennus- ja siltatöitä. Hankealueelle rakennetaan yhteensä yli 40 siltaa, joista viisi on jo valmiina. Risteyssiltojen lisäksi rakennetaan vihersiltoja, vesistö­siltoja ja alikulkuja kevyelle liikenteelle.

Työmaan vahvuus on noin 600 henkilöä. Lisäksi hanke työllistää liki 100 suunnittelijaa.

Alkuvuodesta 2017 liikenteelle avataan Vaalimaan raskaan liikenteen odotusalue ja moottoritieosuus Lelusta Kattilaisiin. Moottoritien Turusta itärajalle viimeistelevä väylä valmistuu kokonaisuudessaan kevääseen 2018 mennessä.

E18 Hamina–Vaalimaa -hanke käsittää 32 kilometrin pituisen uuden moottoritien rakentamisen ja siihen liittyviä muita tiejärjestelyjä.

Kokonaisuuteen kuuluu Vaalimaan raskaan liikenteen järjestelyjen rakentaminen. Lisäksi kevyen liikenteen väyliä parannetaan ja niitä rakennetaan lisää.

Elinkaarimallilla (Public Private Partnership) toteutettavan hankkeen tilaaja on Liikennevirasto. Palveluntuottajana toimii Tieyhtiö Vaalimaa Oy, joka vastaa hankkeen rahoituksesta sekä suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta. Pääurakoitsija on YIT Rakennus Oy.

Elinkaarihankkeen kokonaiskustannukset ovat 378 miljoonaa euroa. Kustannusarvioon sisältyvät suunnittelu, rakentaminen, tien kunnossapito ja rahoitus. Investointikustannukset ovat kokonaissummasta 265 miljoonaa euroa (MAKU 2005, 150). Hanke on saanut yleissuunnitelmavaiheessa EU:n TEN-verkon rahoitustukea. ■

Tietoa tuotteiden kelpoisuudesta

Turvallisuus- ja kemikaali­virasto Tukes on avannut www.rakennustuoteinfo.fi- verkkosivuston. Sieltä löytyy työkalu, jonka avulla voi selvittää, millä menetelmällä rakennustuotteen kelpoisuus voidaan osoittaa.

Kel­poisuus voidaan osoit­taa kahdella tavalla: joko tuot­teeseen kiinnitettävällä CE-merkillä tai kansallisella tuotehyväksynnällä. Osa rakennus­tuotteista kuuluu EU:n raken­nustuote­asetuksen piiriin ja osaan sovelletaan kansallista tuotehyväksyntälakia.

”Rakennushankkeessa toimivalle ei aina ole selvää, mitä lainsäädäntöä sovelletaan ja miten tuotteen kelpoisuudesta voidaan varmistua”, johtava asiantuntija Heikki Viitala Tukesin ammattilaistuotteet-ryhmästä toteaa.

CE-merkintä on pakollinen niille tuotteille, joille on yhdenmukaistettu standardi. Jos tuotetta ei voi CE-merkitä, toimitaan kansal­listen hyväksyntämenettelyjen mukaan. Näitä ovat tyyppihyväksyntä, varmennustodistus ja valmistuksen laadunvalvonta. Valmistaja voi myös hakea yhdenmukaistetusta standardista poikkeavalle tuotteelle vapaaehtoisen eurooppalaisen teknisen hyväksynnän (ETA). Tällöin tuote CE-merkitään. ■

TTS arvioi asuntomessukohteet

TTS Työtehoseura tutustui kesän 2016 Seinäjoen asuntomessukohteisiin ja valitsi niistä kolme kohdetta, joissa asumis­mukavuus ja ekotoimivuus toteutuvat luontevana osana kokonaisuutta. Arvioinnissa painotettiin asunnon toimivuutta, esteettömyyttä ja muunto­joustavuutta. Myös pihojen toimivuutta, helppohoitoisuutta ja ekologisuutta arvioitiin.

Ekologisuudeltaan ja toiminnallisuudeltaan arviointikriteerit parhaiten täyttäviksi messu­taloiksi TTS-raati valitsi kohteet Cubo, Keittiömaailman suola ja pippuri sekä Lumiance Talo.

”Asumisessa on aina mu­kana ihminen, jonka toiveet ja tarpeet lopulta ratkaisevat. Suunnittelussa tulisi yhä enemmän miettiä asunnon toimivuutta ja sitä, miten se on mahdollista toteuttaa nykyistä pienemmillä neliömäärillä. Tilojen muuntojoustavuus säästää neliöitä”, summaa tutkimus­johtaja Heli Mäntylä Työtehoseurasta. ■

Kotkaniemen peruskorjaus käynnistyy

Senaatti-kiinteistöt peruskorjaa ja uudistaa Luumäellä sijaitsevan P.E. Svinhufvudin kotimuseon. Rakennuksen nykyinen betonitiilikate ja sen alla oleva pärekatto puretaan. Aluskatteeksi tehdään uusi pärekatto ja sen päälle uusi tiilikate. Räystäille palautetaan rakennuksen arkkitehtuuriin alun perin kuuluneet katto­koristeet eli spiirat. Muuten rakennuksen ulkonäkö säilyy entisellään.

Museohuoneiden värimaailma toteutetaan vanhojen valokuvien ja väritutkimuk­sien perusteella. Myös Kotkaniemen puutarha palautetaan pääpiirteissään 1930-luvun asuun.

Rakennusten ja puutarhan restaurointi valmistuu syk­syllä 2017. Museo on tarkoitus avata yleisölle keväällä 2018. Peruskorjauksen kustannukset ovat 2,3 miljoonaa euroa.

Rakennusurakoitsija on LMK Lappeenranta Oy, LVI-urakoitsija Mäntyharjun LVI Oy ja sähköistyksen toteuttaa Etelä-Saimaan Sähkötyö Oy. Ikkunankorjauksesta ja restaurointitöistä vastaa Restaurointiosuuskunta Kymen Karmiini. ■

EK-suhdanne: Raken­tamisessa odo­tetaan maltillista nousua

Elinkeinoelämän keskusliiton heinäkuussa tekemän kyselyn perusteella suomalaisyritys­ten suhdannenäkymät seu­raavalle puolelle vuodelle ovat kaksijakoiset. Palvelu- ja rakennusyritykset ennustavat maltillista parannusta suhdan­teisiin, kun teollisuudessa heikon suhdannevaiheen ennustetaan jatkuvan koko kuluvan vuoden ajan.

Kysyntää kuvasi heikoksi 27 % teollisuuden, 25 % ra­kennusalan ja 31 % palvelu­alojen vastaajista. Rekrytointi­vaikeudet ovat yleistyneet erityisesti rakentamisessa, jossa ne nousivat jo suurimmaksi toiminnan esteeksi (34 % yrityksistä). Rahoitusvaikeuksia kuvattiin sekä teollisuudessa ja palveluissa vähäisiksi, mutta rakentamisessa niistä raportoi 12 prosenttia vastaajista. ■

Rakentamisen suhdanteet:

• Rakentamisen suhdanteet kohentuneet edellisen barometrin odotusten mukaisesti, nykytilanne jo vähän tavanomaista parempi.

• Tuotannon odotetaan jatkavan tasaista kasvua.

• Tilauskanta silti vähän alle normaalin.

• Kysyntä parantunut. Rekrytointivaikeudet yleistyneet.

• Suhdanneodotukset pysyneet suotuisina (saldoluku +16): tilanne paranee vuoden 2016 jälkipuolella.

Lähde: EK:n Suhdanne­barometri

Rakentajien työllisyystilanne parani

Rakentajat työllistyivät kesällä 2016 selvästi paremmin kuin vuosi sitten. Rakennusalan työttömyyskassan jäsenistä oli heinäkuussa työttömänä 11,8 % (6 497 työtöntä), kun vuoden 2015 heinäkuussa työttömiä oli 13,7 % (7 805 työtöntä).

Rakentajien työttömyys laski Uudellamaalla ja Turussa alle 10 prosenttiin. Uudellamaalla työttömiä rakentajia oli 7,3 % (849 työtöntä) ja Turussa 9,2 % (408 työtöntä).

Lukumääräisesti eniten työttömiä rakentajia löytyy Itä-Suomesta, jossa sai ansio­sidonnaista 1 063 rakentajaa eli 13,8 %. Vuodessa työttömyys on vähentynyt 1,3 pro­sentilla eli 132 hengellä.

Prosentuaalisesti työttömyys on kovinta Kainuussa, jossa 18,5 % rakentajista etsi heinäkuussa työtä. Tämä on 6,1 % vähemmän kuin vuosi sitten.

Rakentamisen suuri toimi­ala eli talonrakennus onnistui työllistämään hieman keskivertoa huonommin, sillä alalla toimivista rakentajista oli 13,8 % eli 4378 henkeä työttömänä. Parhaiten työllistyivät vedeneristäjät, asfalttityön­tekijät ja sekä putki- ja ilmastointiasentajat. ■

Ontelolaattojen kuljetus turvallisemmaksi

Parma on varustanut ontelo­laattojen kuljetuksessa käy­tettävän vakiokaluston putoamissuojajärjestelmällä. Turvatolppiin ja -valjaisiin perustuvalla järjestelmällä vältetään putoaminen kuorman lastaus- ja purkuvaiheessa.

Ontelolaattoja kuljetetaan tuhansia rekkakuormia vuosittain. Kuormien lastauksen ja purun aikainen työskentely korkealla kuorman päällä on turvallisuusriski. Parman ratkaisulla täytetään asetuksen VNA 205/2009 vaatimus putoamissuojauksesta yli kahden metrin korkeudella työskenneltäessä.

Työterveyslaitos on testannut järjestelmän standardin SFS-EN 795 mukaisesti.

”Ontelolaattojen purun yhteydessä on tänäkin vuonna sattunut useita vaaratilanteita ja kaksi purkuun osallistuneen henkilön putoamista. Uudella järjestelmällä varmistetaan kuormien turvallinen lastaus- ja purkuvaihe. Menetelmä tulee ottaa työmailla asianmukaisesti käyttöön, jotta saamme eliminoitua tämän riskialttiin työvaiheen tapa­turmavaaran”, Parman turvallisuuspäällikkö Kimmo Oinonen toteaa. ■