Kaksi vuotta sitten voimaan astunut verotus­menettelylaki oli laadittu kunnianhimoisin tavoit­tein: lain oli tarkoitus auttaa kitkemään myös rakennustyömailla rehottanut harmaa talous suomalaisesta yhteiskunnasta. Tulokset ovat Tilaajavastuu.fi:n toimitusjohtaja Lars Albäckin mukaan joiltakin osin jopa ylittäneet odotukset.

”Käsittääkseni uudisrakentamisessa ja isoilla työmailla tilanne on muuttunut täysin. Sen sijaan asunto-osakeyhtiöiden ja muissa tyypillisesti pienehköissä urakoissa tilanne ei ole vielä täysin hallinnassa”, Albäck kertoo.

Syyksi sille, ettei kaikki tieto vielä automaattisesti kulje verottajalle, etenkään sähköisesti, Albäck arvioi työmaiden pienuuden. Kun tähän yhdistyy menettelytapa, ettei työmaita aidata tai varusteta porteilla, sähköinen kulunvalvonta jää tekemättä. Tämän seurauksena ei myöskään koeta tarvittavan kulkulupia, mistä on enää lyhyt askel siihen, että kaikki muukin byrokratia jää herkästi työmaan sisäiseksi.

”Myös se pakottaa edelleen skarppaamaan, että korjausraken­taminen on jo volyymiltaan uudisrakentamista isompi ja on sitä jatkossakin. Nimenomaan korjausrakentamisessa on valvonta- ja raportointimielessä parantamisen varaa. Siinä mielessä teknologiset apuneuvot ja uudistukset ovat enemmän kuin tervetulleita”, Lars Albäck sanoo.

Valttikortti ja älypuhelin uusi yhdistelmä

Talonrakennustyömailla ei ole usein kustannus eikä mikään asennuttaa työmaan kulkuportin yhtey­teen sähköinen kortinlukija, jonka avulla työntekijän menemiset ja tulemiset rekisteröityvät sekunnin­ tarkkuudella urakointi­yhtiön omaan taloushallintojärjestelmään ja sitä kautta verotustietoihin ja palkanmaksuun. Kun rakennetaan tai korjataan taloa pienesti tai mennään maastoon tekemään infraa, tilanne muuttuu. Työmaa on usein hankalien kulku­yhteyksien takana, ja lisäksi sen sijainti saattaa muuttua tiuhaan.

”Erityisesti infra-ala näkyy ottaneen vastaan työajan seurannan uuden älypuhelinsovelluksen”, sanoo toimitusjohtaja Antti Leinonen keravalaisesta Netbaron Solutions Oy:stä.

Leinonen kertoo ”kelloparoni­ratkaisun” olleen valmiina jo yli kymmenen vuotta sitten. Vasta tilaajavastuulain muutos johti ratkaisun tuotteistukseen rakennustyömaiden tarpeisiin. Uusi merkittävä täydennys tähän pilvipalveluna toimivaan työajan seurantajärjestelmään on ollut paikannusominaisuuden sisällyttäminen järjestelmään.

”Aiemmin henkilö saattoi kirjautua töihin vaikka kotonaan, eikä tätä voinut mitenkään valvoa vaan luottaa kirjautujan rehellisyyteen. Kun työkohteeseen kirjautuminen määräytyy nyt GPS:n avulla, ei tarvitse enää epäillä eikä kysellä”, Leinonen sanoo.

Android nyt, iPhone syksyllä

Älypuhelimeen ladattava työajan seuranta toimii pilvipalveluna toistaiseksi Android-käyttöjärjestelmällä varustetuilla puhelimilla, joita on 70 prosenttia kaikista Suomessa käytössä olevista äly­puhelimista.

”Syksyyn mennessä myös iPhonella voi toteuttaa saman. Silloin meillä on käytössä erittäin kattava järjestelmä, jonka avulla koko ketju työmaalle kirjautumisesta palkanmaksuun hoituu yhdellä sovelluksella”, Leinonen lupaa.

Kun järjestelmä on täysillä käytössä, se voi toimia kellokortti­päätteenä kaikille rakennustyö­maan työntekijöille. Myös työmaan johto hyötyy järjestelmästä siten, että uuden henkilön rekisteröinti työmaan työntekijäksi voi tapahtua lennossa, tarvitsematta käydä hankkimassa erillistä kulunvalvontakorttia. ■