YIT Kalusto Oy merkitsee tärinätarralla kaikki käsityökalunsa, joiden käyttöaikaa tulee rajoittaa niiden aiheuttaman käsitärinän takia. Niitä ovat esimerkiksi poraavat, piikkaavat ja iskevät laitteet, kuten piikkausvasarat, hiomakoneet ja monet sahat.

YIT Kalusto on YIT:n tytäryhtiö, joka vuokraa koneita YIT Rakennus Oy:n työmaille ympäri Suomea.

Keltaisessa tärinätarrassa on kuva tärisevistä käsistä ja pisin aika, jota konetta saa käyttää työpäivän aikana. Aika on merkitty puolen tunnin tarkkuudella 0,5–7,5 tuntiin. Se viittaa liipasinaikaan, jolloin työntekijä työskentelee käynnissä oleva moottorityökalu käsissään. Jos työkalua voi käyttää huoletta yli kahdeksan tuntia, siinä ei ole tarraa.

”Tärinätarran taustalla on valtioneuvoston asetus työntekijän suojaamisesta tärinältä. Se työstettiin ennen lain voimaan tuloa vuonna 2010. Tärinäarvot kerättiin laitevalmistajien konekohtaisista teknisistä tiedoista ja suositusaika määriteltiin tärinälaskurilla”, kertoo YIT Kalusto Oy:n kalustopäällikkö Jouko Nissi.

Tärinäarvo kertoo laitteen tärinän haitallisuuden kiihtyvyyden mittayksiköllä. Asetuksessa on annettu käsitärinän­ kestolle ja nopeudelle raja-arvo 5,0 m/s².

Altistuminen käsitärinälle voi aiheut­taa hermovaurioita, nivelmuutoksia ja valkosormisuutta, joka on ammattitauti. Valkosormisuuden eli tärinätaudin oireita ovat sormien jatkuva puutuminen, kömpelyys ja puristusvoiman heikkous.

Nissi on seurannut, miten uusien käsityökalujen tärinäarvot pienenevät tuotekehityksen johdosta. Tämä mahdollistaa käsityökalujen päivittäisen käyttöajan lisäyksen työturvallisuudesta tinkimättä.

”Laitevalmistajilta saadun tiedon mukaan tärinäarvo ei kasva työkalun ikääntyessä, kun se huolletaan ja korjataan säännöllisesti. YIT Kaluste Oy:ssä laitteet tarkastetaan, huolletaan ja korjataan aina jokaisen vuokrauksen jälkeen. Vuokrauskäytössä käsityökalujen taloudellinen käyttöikä on 3–5 vuotta, joten ne myös uusitaan tiheään.”

YIT:llä tehtiin viime vuonna tärinä­altistukseen liittyvä työpaikkaselvitys, jolla kartoitettiin tärinäaltistuksen nykytilannetta työmailla. Samalla selvitettiin tärinätarrojen toimivuutta.

”Kun seurasimme muutamien työntekijöidemme tärinäaltistusta, raja-arvo ylitettiin. Merkittävää on, että tärinätarrat ilmaisevat kyseisen työkalun liipaisinajan olettaen, että muita täriseviä työkaluja ei sama päivän aikana käytetä”, kertoo YIT:n työhyvinvoinnin asiantuntija Salla Hälikkä.

Arvio yhteenlasketusta päivittäisestä tärinäaltistuksesta selviää yksinkertaisimmin tärinälaskurilla.

Tänä vuonna työterveys käy pitämässä työmailla turvavartteja, joissa kerrotaan, miksi tärinältä on tärkeää suojautua, ja keskustellaan, kuinka se käytännössä toteutetaan. Tarkoitus on kiertää koko maa pohjoista myöten. Tärinälle altistumista seurataan myös jatkossa.

”Tärinäaltistuksen vähentäminen on sekä työntekijän että työnantaja tehtävä”, Hälikkä korostaa.

Työkalujen käyttäjien kannattaa oman terveytensä takia ponnistella altistuksen vähentämiseksi. Työmaamestarit ja työpäälliköt pystyvät puolestaan vaikuttamaan yksittäisten työntekijöiden altistusmäärään jo työn suunnittelussa. ■