Kupari hohtaa, kun peltisepät, kirvesmiehet ja rakennusalan muut ammattilaiset viimeistelevät Espoonlahden kirkon kattoa sekä uusittuja sisätiloja. Kesällä 2017 valmistuu pari vuotta kestänyt peruskorjausurakka.

Vuonna 1980 rakennetun kirkon laaja remontti aikaistettiin, kun kattoa kantaviin palkkeihin ilmaantui viisi vuotta sitten halkeamia. Vauriot etenivät lopulta niin, että kirkkosali asetettiin käyttökieltoon vuoden 2015 alussa.

Halkeamien yhdeksi syyksi on epäilty 1990-luvun runsaslumisia talvia, jolloin katolle kertyi melkoiset massat painavaa nuoskalunta rasittamaan katon pääpalkkeja.

Vanhaa kunnioittaen

Kirkon katon ongelmat havaittiin ensimmäisen kerran vuonna 2012 aivan sattumalta. Metrin korkuisiin liimapuupalkkeihin oli kehittynyt silmin havaittavia halkeamia. Kun palkkeja tutkittiin tarkemmin, halkeamia havaittiin useissa kohdissa.

Liimapuupalkkeja tukemaan asennettiin kolme teräspilaria. Tällä konstilla pärjättiin kolmisen vuotta. Kun kirkkosali asetettiin käyttökieltoon, Espoon seurakuntayhtymässä päätettiin tehdä koko kirkon peruskorjaus, joka oli tulossa lähivuosina ajankohtaiseksi.

Kirkon suunnitelleista arkkitehtiveljeksistä Timo Suomalaista on pidetty ajan tasalla korjausprojektin ajan. Näin on osaltaan varmistettu, että työvaiheet kunnioittavat kirkon alkuperäistä arkkitehtuuria ja henkeä.

Yhteistoiminnallinen urakkamalli

Kun Espoon seurakunnissa lähdettiin miettimään, millä urakkamuodolla kirkko korjataan, ei tyydytty tavanomaisiin malleihin.

”Halusimme urakkamuodon, jolla pidämme kustannukset paremmin hallinnassa kuin perinteisillä malleilla. Toinen asia, jota painotimme, oli laatu ja kolmas aikataulu. Näillä perusteilla päädyimme yhteistoiminnalliseen malliin”, Espoon seurakuntayhtymän kiinteistöpalveluiden kunnossapitoinsinööri Taisto Pajari sanoo. Hän toimii lisäksi työmaan laatukoordinaattorina.

Urakan kilpailutus oli urakkamuodon mukainen.

”Kilpailutimme suunnitteluryhmän kokonaisuuden eli suunnittelijan, urakoitsijan ja rakennuttajakonsultin yhdessä. Tässä vaiheessa meillä oli vain hankesuunnitelma. Valitun porukan kanssa lähdimme viemään toukokuussa 2015 kehitysvaihetta eteenpäin. Ensivaiheessa pääsimme yhteisymmärrykseen urakan kokonaiskustannuksista hieman alle kahdeksaan miljoonaan euroon.”

Urakoitsijaksi valikoitui Consti Korjausurakointi Oy, suunnittelijaksi Wise Group Finland Oy ja rakennuttajakonsultiksi Saraco Oy. Yhteistyön alussa osapuolet tekivät allianssimallimallin mukaisen yhteistoimintasopimuksen ja yhteistoimintamallin. Urakkamalli on viralliselta nimeltä yhteistoiminnallinen projektijohtourakka.

Koska rakennuttajan tärkein tavoite oli pitää kustannukset kurissa laadusta tinkimättä, päätettiin hankkeen alussa tehdä reilun kymmenen prosentin riskivaraus mahdollisten yllätysten ja hankemuutosten varalta.

”Nyt pari kuukautta ennen projektin valmistumista näyttää siltä, että riskivaraus riittää”, Consti Korjausurakoinnin työpäällikkö Juha Varis sanoo.

Pajari on hyvillään, että sekä aikataulu että budjetti ovat pitäneet, mikä on tavatonta tämän kokoisessa peruskorjauskohteessa. Onnistumiselle on yksi syy yli muiden.

”Onnistuimme kehitysvaiheessa käymään tarkoin läpi suurimmat riskit ja varauduimme niihin. Toki pieniä yllätyksiä on tullut muun muassa louhinnan aikana, mutta ne eivät ole juuri vaikuttaneet asiaan.”

Varis kiittää sitä, että kustannushallinta on ohjannut koko projektia.

”Olemme koko ajan toimineet niin, että kustannusten kautta ohjaamme kaikkia toteutusratkaisuja.”

Ei valvojaa

Rakennuttaja ja urakoitsija päätyivät jo varhaisessa vaiheessa siihen, ettei valvojaa tarvita.

”Yhteistoiminnallisessa mallissa suunnittelemme ja teemme rakentamiseen liittyvät päätökset yhdessä. Suunnitteluorganisaation tehtävään kuuluu myös valvoa, että toimitus vastaa suunnitelmia”, Pajari sanoo.

Laatukoordinaattorina toimiva Pajari on käynyt työmaalla 2−3 kertaa viikossa katsomassa, että työt etenevät sovitusti ja kustannukset pysyvät aisoissa.

”Sekä kehitys- että toteutusvaiheessa on ollut valtavan tärkeää, että tieto on koko ajan liikkunut eri osapuolien välillä. Olemme soveltaneet jonkin verran muun muassa allianssimallin big room -työskentelyä, jossa kaikki osapuolet tekevät töitä säännöllisesti samassa tilassa”, Varis sanoo.

Kun Pajari katsoo reilua kahta vuotta taaksepäin, hänelle tulee muutama asia mieleen, jotka hän tekisi nyt toisin.

”Meillä oli kehitysvaiheissa paljon ja pitkiä, jopa kuuden tunnin, kokouksia, joita olisi voitu tiivistää. Toisaalta näin laaja projekti vaatii paljon yhteistä tekemistä jo alussa, jotta se voi onnistua.”

Varis peräänkuuluttaa ratkaisukeskeisyyttä.

”Sen olen oppinut, että omia ratkaisuehdotuksia kannattaa aina tuoda esille. Kun kyseessä on yhteinen hanke, ei ratkaisuja voi jättää pelkästään suunnittelijalle”, Varis tuumaa.

Hupussa toista vuotta

Peruskorjausurakan aluksi toukokuussa 2016 louhittiin kalliota koko rakennuksen ympärillä parin metrin leveydeltä ja reilun metrin syvyydeltä.

”Teimme kokonaan uudet salaojat ja sadevesiviemärit sekä vesieristykset. Niitä ei ollut aiemmin lainkaan”, Pajari sanoo.

Työ jatkui kesän 2016 aikana julkisivutöillä samoilla materiaaleilla ja väreillä kuin alkuperäisessä rakennuksessa.

”Kaikki pintamateriaalit ja seinien eristykset uusittiin”, Varis muistelee.

Samanaikaisesti ulkoremontin kanssa uusittiin sisämateriaaleja, sillä kirkon eri osissa oli havaittu laajalti sisäilmaongelmia. Erityisesti vuosituhannen vaihteessa rakennetussa toimistorakennuksessa oli ongelmia.

”Kaikki sisäpuolen tiiliseinät, alakatot ja eristeet purettiin ja rakennettiin uudelleen. Vain betoniset kantavat rakenteet ovat vanhaa”, Pajari sanoo.

Koko talotekniikka on uusittu. Siitä erityisesti kirkkosalin ilmastointi ja lämmitys on maininnan arvoinen, sillä kyseessä on harvoin käytetty ilmalämmitysjärjestelmä.

”Lattian alla kulkevista kanaaleista johdetaan lämmintä ilmaa kirkkosaliin seinän vieressä lattiassa olevien ristikoiden läpi. Ilma lämmitetään lämmönvaihtimella kaukolämpöjärjestelmässä”, Pajari kertoo.

Koko työmaa on ollut koko ajan tiiviisti huputettu, mikä on helpottanut sitä, etteivät vaihtelevat sääolot ole missään vaiheessa hidastaneet töitä.

Myös rakennuksen seinien sisäpuolella on tehty melkoiset suojaukset. Muun muassa arvokkaat urut ja suuri alttaritaideteos on koteloitu suojavanerin taakse, ja niiden lämpötila- ja kosteusolosuhteita seurataan koko ajan. Hienot, ladotut luonnonkiviseinät on suojattu työn ajaksi läpinäkyvillä muoveilla, niin että rakentajat näkevät, miten upeassa ympäristössä he tekevät töitä.

Vaativa katto

Kirkon katto valmistui puolessa vuodessa. ”Ensimmäiset liimapuupalkit tulivat marraskuun 14. päivä, kuparityöt eli viimeinen pinta aloitettiin tammikuussa ja kellotapuli valmistui toukokuussa”, työnjohtaja Heikki Partanen sanoo.

Partanen opiskelee Metropolia-ammattikorkeakoulussa rakennusinsinööriksi. Töitä on riittänyt niin, ettei aikaa ole piisannut opiskelujen viimeistelyyn.

”Seitsemän vuotta olen ollut melkein valmis, kerran olen jo hakenut uudestaan opiskelijaksi”, Partanen kertoo.

”Kirkkosalin katon monimuotoisuus on tämän korjausprojektin tavanomaisesta eniten poikkeava ja vaativin työvaihe”, Varis sanoo.

Katon rakenteissa on lasia, liimapuuta, terästä, betonia ja luonnonkiveä. Eri rakenteiden yhdisteleminen sekä salin pitkät jännevälit ja poikkeuksellinen muoto ovat asettaneet sekä suunnittelulle että toteutukselle omat vaateensa.

”Isojen puurakenteiden hallinta vaatii paljon osaamista. Siinä pitää nostotekniikoiden ja kirvesmiesosaamisen osua kohdalleen”, Varis sanoo.

Kupariverhoustyöstä vastaa aliurakoitsijana Consti Julkisivut, joka on hankkinut paikalle kovantason kokeneita peltiseppiä Baltian maista.

Kattorakenteissa massiivisimmat ovat kaksi 14 metriä pitkää ja 1,5 metriä korkeaa liimapuupalkkia, jotka ovat kattorakenteiden takana piilossa. Sen sijaan kirkkosalin takaosan kuusi suurta palkkia ovat hyvin näkyvissä. Uudet komeat puupalkit ovat turkulaisen Late-Rakenne Oy:n tekemät.

Vankkojen puupalkkien tukena ovat jatkossakin teräksiset pilaripalkit.

”Teräksinen ristikkopalkki kantaa käytännössä katon, kun vanhassa rakenteessa liimapuuristikko kantoi kuorman”, Varis sanoo.

Runsaasti uutta

Remontin aikana kirkkoon rakennetaan moderni ja valoisa laitoskeittiö, joka palvelee siellä pidettäviä tilaisuuksia ja kirkon yhteydessä toimivaa päiväkotia. Keittiön rakentamisen yhteydessä töitä on tehty pintaa syvemmältä. Keittiön betonilattia meni uusiksi. Alla olevaa kalliota louhittiin ja maamassoja uusittiin, kun keittiön alle vedettiin uudet pohjaviemärit. Kaikki alapohjan täytöt uusittiin.

Kirkon kupari- ja lasiverhoillussa kellotapulissa on kolme komeaa kelloa, joiden soittoautomatiikka uusitaan remontin yhteydessä. Siipirakennuksessa aiemmin ollut talonmiehen asunto muutettiin päiväkodiksi, minkä lisäksi sinne rakennettiin uudet kahvilatilat. Toimistotilat ja muun muassa diakoniatoimisto uusittiin täysin sisältä. Kirkon akustiikka-, ääni- ja valojärjestelmät uusittiin erillishankintana samoin kuin osa kirkon irtokalusteista. ■

palaute@digilehti.rakennustaito.fi