KUVA: Kuvatoimisto Kuvio

Turun Telakkarannassa vanhan satamanosturin kohdalla oleva teollisuuskiinteistö on muutettu loft-asunnoiksi ja sen viereen on valmistumassa alueen ensimmäinen, seitsemän kerrostalon kortteli (kuvassa etualalla).

Turun Telakkarannan asuinrakentamiselle tunnustus

paikallarakentamisen yritysryhmän jakaman Kestävä Kivitalo -tunnustuksen sai Turun Telakkarannan uudisrakentaminen. Telakkaranta on rakentunut Turun paraatipaikalle Aurajoen itärannalle. Vanha tehdaskiinteistö on saanut sisäänsä loft-asuntoja ja naapureikseen uusia kerrostaloja.

L-tehtaan viereen, Aurajokisuuhun, on kaavoitettu rakennusoikeutta yhteensä yli 43 000 kerrosneliömetriä. Uusiokäyttöön peruskorjatun teollisuuskiinteistön viereen sijoittuu uusi asuinkortteli, johon sijoittuu seitsemän 7–8-kerroksista pistetaloa. Niistä viisi on jo valmiina. Valmistuttuaan Telakkarannan rakentaminen käsittää lähes 900 metrin mittaisen jakson Aurajoen itärannasta.

Vanhan ja uuden rakennus­kannan ulkoarkkitehtuurin ajallisesta erilaisuudesta huolimatta Telakkarannan asuinalue muodostaa tyylikkään ja yhtenäisen kokonaisuuden. Rakennusten suunnittelussa ja toteutuksessa on ajateltu pitkää elinkaarta, asumisviihtyvyyttä sekä rakennusten elinkaaren aikaisia käyttökustannuksia.

Telakkaranta on valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön osa ja Aurajoen teollista maisemaa. Teollisesta vaiheesta jääneet ominaispiirteet, nosturit, telakan osa ja rannan muoto säilytettiin. Suojellut nosturit luovat paikan henkeä ja kadun tason pienet telakkafragmentit ovat myös tärkeitä. ■

Lähivuosina valmistumassa jopa 6 000 puukerrostaloasuntoa

­Puukerrostalohankkeiden määrä on kasvanut viime vuodesta, kertoo ympäristöministeriön tilaama selvitys. RTS:n kunnille aiemmin teettämän kyselyn mukaan puukerrostalojen määrän arvioidaan tuplaantuvan vuosina 2018–2020.

Suomessa on nyt rakenteilla tai suunnitteilla yhteensä 51 puukerrostalohanketta. Näistä varmasti toteutuvia on 10, todennäköisiä 28 ja mahdollisia 13. Viime vuonna vastaava kokonaisluku oli 40 hanketta. Jos kaikki varmat ja todennäköiset hankkeet toteutuvat, puukerrostaloasuntoja on tulossa Suomeen lähivuosina lisää jopa yli 6 000 kappaletta. Tässä luvussa eivät ole mukana kaksikerroksiset kerrostalot.

Suomen korkein puukerrostalohanke on käynnissä Joensuussa. 14-kerroksisen opiskelijoille suunnattu puukerrostalo valmistunee syksyllä 2019.

Turun Linnanfälttiin taas rakentuu 2020-luvun alkuvuosina useita 2–5-kerroksisia puukerrostaloja noin 1 500 asukkaalle. Vaasassa on käynnissäkaksiosaisen massiivipuurakententeisen innovaatiokeskuksen rakentaminen. Ensimmäisen osan pitäisi valmistua jo tämän vuoden loppuun mennessä.

Muita varmoja puukerrostalohankkeita rakentuu tai on suunnitteilla Kirkkonummelle, Turun Pernoon, Nurmekseen, Nurmijärvelle, Rovaniemelle, Uuteenkaupunkiin ja Vesilahdelle. ■

Korjausrakentamisen laatuloikkaa testataan Helsingissä ja Lahdessa

asuinkerrostalojen korjausrakentamisen teknistä ja käyttäjälähtöistä laatutasoa nostavaa Renovation leap -hanketta testataan Helsingin kaupungin asunnot Oy:n (Heka), Kojamo Oyj:n ja Lahden talot Oy:n korjauskohteissa Helsingissä ja Lahdessa.

Korjausrakentamiseen haetaan uusia menetelmiä, joilla varmistetaan asukkaille miellyttävämmät mutta myös kustannustehokkaammat remontit. Hyviksi havaitut ja koekohteissa testatut korjausrakentamisen mallit halutaan saada myös tavallisten taloyhtiöiden käyttöön. Korjaushankkeen pakollisiin toimenpiteisiin nivotaan asumista uudistavia ratkaisuja.

Hanke on osa isompaa Smart&Clean-kokonaisuutta, joka tavoittelee Helsingin seudusta ja Lahdesta ympäristöpositiivisen rakentamisen edelläkävijöitä. Hanketta rahoittavat Uudenmaan liitto, Helsingin kaupunki, Smart&Clean-säätiö sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA. Teknologian tutkimuskeskus VTT koordinoi hanketta ja Motiva on mukana viestinnässä. ■

ePerehdytys Finnbuildin Highlights-tuote

finnbuildin highlights-kisan parhaimmaksi tuotteeksi valittiin rakennustyömaiden turvallisuuteen liittyvä nettikoulutus, ePerehdytys. Sen ovat tuottaneet Suomen Rakennusmedia ja Rakennusteollisuus.

Nettipohjainen perehdytys antaa käyttäjilleen yhden ja saman yleisperehdytyksen, joka on voimassa kaikilla työmailla jo ennen työntekijän saapumista työmaalle. Näin aikaa vapautuu työmaakohtaiseen perehdytykseen ja paikallisten riskipaikkojen läpikäymiseen. Tämä parantaa työturvallisuutta ja alentaa välillisesti tapaturmataajuutta.

Verkossa tehty ja hyväksytysti suoritettu perehdytys tallentuu Suomen Tilaajavastuun ylläpitämään Taitorekisteriin, ja tieto on luettavissa Valttikortilta, joka on työmailla yleinen henkilötunniste. Tieto voidaan myös integroida kulunvalvontajärjestelmään, mikä helpottaa perehdytystilanteen seuraamista työmailla.

Hyväksytty tulos on voimassa 12 kuukautta, minkä jälkeen yleisperehdytys on tehtävä uudestaan. Palvelu muistuttaa automaattisesti perehdytyksen voimassaoloajan umpeutumisesta. ■

Rakennusvalvonnoissa kosteudenhallinnan teemakuukausi

suomen kymmenen suurimman kaupungin rakennusvalvonnat toteuttivat yhteisen kosteudenhallinnan teemakuukauden syyskuussa 2018. Syyskuu on vuoden kostein kuukausi, jolloin on hyvä aika jumpata kosteudenhallintatoimenpiteiden suunnittelu, toteuttaminen ja tarkastaminen hyvän rakentamistavan mukaiselle tasolle.

Kosteusvaurioista ja niiden korjaamisesta aiheutuu vuosittain jopa yli miljardin euron kustannukset.

Teemakuukauden aikana kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, että kosteudenhallintaan liittyvät, vuodenvaihteessa tiukentuneet määräykset ovat rakennushankkeen eri osapuolten tiedossa ja ne toteutuvat hankkeen kaikissa vaiheissa. Rakennusvalvonnoissa varmistetaan hankkeista vastaavien suunnittelijoiden, työnjohdon ja kosteudenhallintakoordinaattorin kanssa, että kosteudenhallintaan liittyvät suunnitelmat ovat kunnossa, rakenteiden kuivumisaikoja noudatetaan ja rakennustarvikkeet on kosteudelta suojattu.

Kampanjakuukauden aikana tehdyistä huomioista ja ilmoituksista julkaistaan kooste kosteusjumppa.fi-sivustolla vuoden lopulla. Rakennusalan ammattilaisille hyödynnettäväksi tarkoitettu teemakuukauden toimintamalli ja muut liitteet löytyvät samalta verkkosivustolta Toimintamallin pääpiirteet -osiosta. ■

kosteusjumppa.fi