Korkeassa rakentamisessa on lukuisia erityishuomiota vaativia kohtia.

”Rakennesuunnittelussa on varmistettava ennen muuta stabiliteetti. Esimerkiksi asumismukavuus taataan pitämällä rakennuksen vaakaliikkeet ja dynaamiset vaikutukset riittävän pieninä”, kertoo projektipäällikkö Veikko Leino Sweco Rakennustekniikka Oy:stä, joka vastaa SRV:n REDIn rakennesuunnittelusta Kalasatamassa Helsingissä.

REDIn kahdeksan tornia ovat ensimmäiset korkeat rakennukset Suomessa. Niistä kookkain yltää 133 metriin ja siinä on 35 kerrosta.

Tornin jäykistäminen hoidetaan sen keskelle sijoitetulla jykevällä ydinkuilulla, jonka sisälle tulee hissejä, portaita ja hissiauloja.

”Ydinkuilulle ei ollut vaihtoehtoa, koska kyse on hybridirakennuksesta, jossa asuin-, liike- ja pysäköintitilat ovat päällekkäin. Näillä toiminnoilla on hyvin erilaiset vaatimukset rakenneratkaisun suhteen.”

Samanlaista jäykistysratkaisua on käytetty muun muassa Länsi-Euroopan korkeimmassa rakennuksessa The Shardissa Lontoossa.

Ydinkuilu on ainoa vaihtoehto

Suunnitteluvaiheessa torneille tehtiin tuulikokeet Aalto-yliopiston tuulitekniikkatunnelissa.

”Mallintamisessa huomioitiin myös rakennusaikana tapahtuvat muutokset tuuliolosuhteissa. Tornit rakennetaan yksitellen, ja ne vaikuttavat toisiinsa huomattavasti.”

Ydinkuilun erikoisbetonista valetut seinämät ovat noin 10 metriä leveitä. Jälkijännitetystä teräsbetonista valettujen seinämien paksuus on alhaalla 35 senttimetriä ja ylimmissä kerroksissa 22 senttimetriä.

”Jos tornit koostuisivat pelkästään asunnoista, jäykistämisen voisi ratkaista väliseinien ja julkisivujen avulla.”

REDIssä ydinkuilut on kiinnitetty peruskallioon liki 20 ankkurilla, jotka ovat erikoislujasta teräksestä valmistettuja, 36 millimetriä paksuja tankoja. Kun ankkurit on porattu kallioon kymmenen metrin syvyyteen ja kiinnitetty juotosbetonilla, ne jännitetään ja liitetään ydinkuilun alaosan seinämiin.

Tuuli karsii detaljeja

”Vesi sataa lähes vaakatasossa ja valuu julkisivua pitkin. Siksi kevyiden elementtien liitostekniikalle on asetettu kovat vaatimukset.”

Tuulen aiheuttamaa äänihäiriötä minimoidaan julkisivujen detaljoinnin tarkalla suunnittelulla. Julkisivujen tuuletusraot katkaistaan samasta syystä määrävälein.

Kattoterasseille saadaan suojaisia oleilupaikkoja rakenteiden kuten lasikaiteiden ja pergoloiden avulla.

Torneilta vaaditaan kahden tunnin paloluokkaa. Aikaa tarvitaan, koska pelastustyön vaativuus kasvaa kerrosten mukana.

Tornien paloturvallisuus varmistetaan riittävillä suojabetonikerroksilla, palonsuojamaaleilla ja muilla teräsrakenteiden palonsuojauksilla sekä osastoinneilla.

”Rakentamisen toleranssit ovat poikkeuksellisen tarkat rakennusten pystysuoruuden varmistamiseksi.”

Korkealla työskentely on haaste työturvallisuudelle, mikä otetaan huomioon jo rakennesuunnittelussa.

Jatkuvaa riskianalyysiä

Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto teki korkean rakentamisen rakennustapaohjeen muutama vuosi sitten, kun ensimmäiset tornit tulivat näköpiiriin. Ohje koskee yli 16-kerroksisia rakennuksia.

”Kun Kalasataman ensimmäisistä torneissa saadaan kokemuksia, rakennustapaohjetta päivitetään”, kertoo sen laatimiseen osallistunut yksikön päällikkö Risto Levanto rakennusvalvontavirastosta.

Hän pitää jatkuvaa, riittävän laajaa riskianalyysiä tärkeimpänä asiana korkeassa rakentamisessa. Se kattaa kaikki tekniikka-alueet huomioiden sekä organisaation että tekniikan riskit. Korkea rakentaminen on aina rakennusvalvonnan erityismenettelyn piirissä.

”Sekä suunnitelmien että työn toteutuksen säännöllinen, ulkopuolinen tarkistus on välttämätöntä. Tarkistuksia on hyvä tehdä kriittisissä paikoissa, esimerkiksi jäykistävien rakenteiden liitoksissa.”

Levanto uskoo Kalasataman tornien onnistuvan suunnitellulla tavalla, koska jo rakennustapaohje edellyttää tiukkoja pätevyysvaatimuksia suunnittelijoille ja työnjohdolle.

”Seuraan suurella mielenkiinnolla projektia. Huippuammattilaisten kanssa on helppoa tehdä yhteistyötä.” ■