Hallittu saneerausurakka Kuopiossa:
Grafiikkaa ja älyä julkisivuun
Kasvojen kohotus ja äly kauppapaikkasuunnittelussa teki harmaasta finnjetistä tyylikkään ja värikkään liikerakennuksen.
teksti reijo holopainen
kuvat hannu miettinen
Tapa, jolla suuri betonimöhkäle sai uuden elämän Kuopiossa, edustaa raikasta trendiä. Siinä ei väriä, valoa ja luovuutta säästellä. Ehkäpä näin pimeä Pohjola näyttää astetta vähemmän pimeältä.
Yli 3 500 neliömetriä uutta keraamista julkisivupintaa pesi kasvot liiketalolta, joka massiivisella olemuksellaan on maamerkki Kuopion keskustakuvassa.
Betonirunkoinen talo on saanut uuden elämän yli 40 vuoden palvelun jälkeen. Pystyyn jäi järeä betonirunko, kun kiinnikkeiden iän takia vaaralliseksi käyneet julkisivuelementit purettiin. Tämä tapahtui huomaamatta sillä ulkoverho Gresmanc International Favemanc -julkisivujärjestelmä ja osaltaan Roesch-lasitus peittivät ensin rakennuksen, jonka jälkeen vasta uuden julkisivun takaa purettiin vanhat, yli 40 vuotta palvelleet rakenteet.
Uusi 50v. elinkaariodotus
Parin vuoden urakka on lopuillaan.
”Nyt rakennuksen elinkaariodotus on kymmeniä vuosia”, sanoo työmaata valvonut Jarko Hyvönen Corbel Oy:stä, ”mahdollisesti osin jopa 50 vuotta.”
Kuopion kaupunkikuvatoimikunta ei päästänyt helpolla Citycon Finland Oyj:tä, kun yhtiö halusi muuttaa keskustan toria reunustavan pysähtyneisyyden ajan monumentin kerralla 2010-luvun kuosiin. Rakennuksen toimisto-osan ikkunat ja sisäseinä uusittiin vuosina 2012–13, jotta julkisivu voitiin uusia sisätilojen ollessa käytössä, Hyvönen sanoo.
”Katutasossa saneerataan 400–500 neliömetrin verran vanhaa liiketilaa uuteen käyttöön ja jaetaan yksi liiketila kolmeen erilliseen liiketilaan. Liiketiloja ei ole laajennettu eikä ulkoseinää varsinaisesti siirretty. Myös ovia, suoraan ulkoa liiketiloihin, lisättiin” kertoo kaupallinen johtaja Mari Laaksonen Citycon Finlandista.
”Suuri ja haastava kohde”, sanovat työmaata katsastavat urakoitsijat ja tilaaja kuin yhdestä suusta.
”Mutta ei tämä kuitenkaan investointiriskinä ole mitenkään erikoisen suuri muuttovoittoisessa kaupungissa. Uusittuihin tiloihin on löytynyt mukavasti kauppoja ja yrityksiä”, Laaksonen sanoo.
Hän lisää, että kyseessä ei kohteen koosta huolimatta ole mikään korkean riskin investointi, koska Kuopio vetää puoleensa myös uusia liikeyrityksiä.
Arkkitehti Toivo Korhosen 1970-luvulla suunnittelema järeä betoninen liiketalo on aina jakanut mielipiteitä. Rakennus tunnetaan epävirallisesti monella nimellä, muun muassa Anttilan talona tilan päävuokralaisen mukaan. Nyt ykkösvuokralaiseksi mielletyn Anttilan osuus lattianeliöistä on pienentynyt, ja nykyisellään tavaratalo käsittää rakennuksen toisen kerroksen liiketilat.
Yllätysmomentteja tuli
Kolossi muuttuu vaihe kerrallaan näöltään helposti lähestyttäväksi nykyaikaiseksi kivitaloksi. Pekka Salminen kertoo pääurakoitsija Rakennustyö Salminen Oy:n puolesta, että aikataulutus on pitänyt varsin hyvin kohteen koosta ja rakennuksen arvaamattomuudesta riippumatta.
”Kukaan ei tiedä, kun vanhaa seinää avataan, mitä sieltä tulee vastaan”, kertoo Salmisen vastaava mestari Ilari Tiainen.
”Kaikki rakennusvaiheen dokumentit ovat hukkuneet jonnekin”, hän sanoo.
Kiinteistön omistaja Citycon Finland Oyj teki suunnitelmien kanssa töitä useita vuosia. Ensin vaihtuivat ikkunat. Jälkimmäisen, tiettävästi noin 3,5 miljoonan euron arvoisen peruskorjausurakan näyttävin osa lienee pääsivun led-valaistus, joka viimeistään karistaa torin seudusta usein toistetun mielikuvan itäeurooppalaisesta lentokentästä.
Mahdollisuuksien taidetta
Pian katolla komeileva uusi nimi Vihtori tulee kaupungin historiasta.
Julkisivutaidetta rakennukseen tilattiin koska kaupungista löytyi osaava tiimi. Asialla on nimekäs Partanen & Lamusuo Partnership.
Jo useita julkisia taidehankintoja Partanen & Lamusuo Oy toteuttanut kaksikko Jaana Partanen ja Heikki Lamusuo käyttävät julkisivutaiteessa kuopiolaisen Victor Barsokevitschin (1863–1933) ottamia valokuvia muinoin kauppatoria kansoittaneista ihmisistä.
Kiinteistössä laaja julkisivu- ja erityisremontti jatkuu viimeistelyllä ja kenties vielä liiketilojen uudelleen järjestelyillä.
”Liiketilojen ja tarpeiden muuntuessa sisäänkäyntejä voidaan avata katutason myös Kirjastokadun puolelle”, Laaksonen lisää. ■
Julkisivuun ohjelmoidaan älyä
Sähkösuunnittelija ja valo-ohjelmoija pitävät kohdetta Kuopion torin laidassa haastavana mutta kunnianhimoisena urakkana. Kaupunkikuvassa värit elävät jopa päivittäin ajankohdan ja tunnelman mukaan.
”Kiinteistön omistajat satsaavat julkisivujen näyttävyyteen, vaikka tämän näyttävyyden tuoman lisäarvon mittaus saattaa hieman vaikeaa ollakin”, arvioi Cityconin kiinteistön sähkösuunnittelusta vastaava Timo Oravainen Granlund Kuopio Oy:stä.
Suunnittelun yhtenä motiivina on ollut halu erottua torin ympäristössä.
Taidejulkisivun valaisu olisi käytännössä ollut rajallisen tilan vuoksi mahdotonta millään muilla valolähteillä kuin näillä ulkomitoiltaan 20 mm x 15 mm led-valaisinlähteillä. Niillä valaistaan hyvin 3 metriä korkea seinä”, Oravainen kertoo.
Talon takana kulkee Kuopion kaupunkiasemakaavalle ominainen niin kutsuttu rännikatu – ennen niin pimeät ja pahamaineiset kujat elävät nyt uutta valoisaa elämää osana kaupungin kävelykeskustaa. Myös jättikokoiset Victor Barsokevitschin valokuvista tehdyt julkisivutaideteokset ovat tunnelmaltaan auvoisia.
Uusi Kuopio hakee salonkikelpoisuutta. Siihen tuodaan valoa takasivulle Saas Instrumentsin ja taas julkisivulle Osram Oy:n Traxon-valaisimilla sekä dmx-ohjausprotokollalla, jolla jokaiseen 120 valaisimeen voi ajaa halutut värit. Hankkeen osaan budjetoitiin 80 000 euroa, mutta sitä vastaan saadaan valotaidetta, vuodenaika- ja päiväteemoja. Esimerkiksi itsenäisyyspäivänä juhlavalaistukseen tarjotaan uusi mahdollisuus ajaa torin puoleiseen julkisivun ledeihin Suomen lipun värit, jotka näkyvät suurena Kuopion torille.
”Ulkovalaistus on tällä tekniikalla varsin energiatehokasta”, Oravainen lisää.
Kun valotilannerutiinit pysähtyvät, on luvassa yllätyksiä
Kohteessa toimii eCue-valonohjausjärjestelmän ButlerXT-controlleri, jossa on mm. sisäänrakennettuna astronominen kello. Ohjelmointi tehdään tavalliseen tapaan tietokoneella, ja softa ladataan ButlerXT:hen, jonka jälkeen ButlerXT ohjaa valoja itsenäisesti ilman tietokonetta astronomisen kellon mukaan.
”Järjestelmään tulee myöhemmin myös ohjauspaneeli, josta kello-ohjatut valotilannerutiinit voidaan pysäyttää ja ajaa tapahtumakohtaisesti esimerkiksi itsenäisyyspäiväksi, jos päätös tehdään, vain sinivalkoinen tilanne.”
”Ohjelmia on luonnollisesti mahdollista muokata rajattomasti tietokoneella. Teen sitä juuri, ja pian nähdään uutta ja mullistavaa”, kertoo Ari Tiilikainen LITE-Designs Oy:stä.
Tässä kohteessa valaisimet ovat Traxon-merkkisiä RGB-laitteita, jotka ovat siis pääasiassa väriä vaihtavia RGB-efektivalaisimia. Lisäksi julkisivussa on osin yksivärisiä valkoisia korostusvaloja.
Valaistukseen voi tehdä teemoja – tässä vaiheessa julkisivussa on hitaasti vaihtuvia perustilanteita. Pääosin käytössä on nyt rakennuksen toimijoiden brändien mukaisia värejä: punainen, sininen ja valkoinen, jotka toistuvat myös julkisivun valomainoksissa.
”Tällä on pyritty hallittuun värimaailmaan julkisivulla”, Tiilikainen lisää.
Samaan aikaan esillä olevien väriparien määrää on pyritty rajaamaan maksimissaan kolmeen väriin, jotta julkisivun kokonaisilme pysyy hallittuna eikä luoda värien sekamelskaa. Uusia valotilanteita ja -sisältöjä voidaan suunnitella tilaajan halutessa.
Julkisivuvalaistus on nykyisin yhä tärkeämpi osa kokonaisilmettä, ja siihen panostetaan yhä enemmän.
Kaupunkitilassa on kuitenkin paljon muitakin valoja, kuten katuvalot, näyteikkunavalot, valomainokset ja liikennevalot.
”Siinä julkisivuvalaistuksen pitäminen hyvin hallittuna on tärkeää”, Tiilikainen tähdentää.
Urakkatyö vuosina 2012–16 jakautuu seuraavasti
• Tilaaja: Citycon Finland Oyj:n omistama Kiinteistö Oy Kuopion Kauppakatu 41, Etelä-Suomen Kauppakiinteistöt Oy
• Pääurakoitsija: Rakennustyö Salminen Oy
• Rakennuttaja: Ramboll CM Oy
• Arkkitehtityö: Arkkitehtuura Oy - Matti Rouvinen, Marko Saukkonen & Jarmo Sulonen
• Rakennesuunnittelu: Rakennussuunnittelutoimisto Nylund Oy, Hannu Kuokkanen & Ilkka Savola
• LVIA-suunnittelu: Granlund Kuopio Oy, Kari Heloterä
• Sähkösuunnittelu: Granlund Kuopio Oy, Timo Oravainen
• Valaistusohjelmien suunnittelu: LITE-Designs, Ari Tiilikainen
• Keraaminen julkisivulaatta: Gresmanc International Favemanc -julkisivujärjestelmä, Novenberg Oy
• Julkisivulasitukset: Rösch Oy
• Sähköurakka: JRV-Sähkö Oy
• Purku-urakka: Timanttityö Huttunen Oy
