MESTA
koonnut sirkka saarinen
Lähetä juttuvinkkisi: rakennustaito.fi
Uuden sukupolven biotuotetehdas
Äänekoskella on rakenteilla Suomen metsäteollisuuden historian suurin investointi, 1,2 miljardia euroa. Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre rakentaa uuden sukupolven biotuotetehdasta, joka aloittaa toimintansa vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä.
Tehtaan rakentaminen alkoi toukokuussa 2015. Ensimmäiset varsinaiset rakennustyöt ovat valmistuneet. Väliaikainen puuterminaali valmistui jo heinäkuussa. Noin neljän metrin päivävauhtia noussut 120-metrinen piippu kohosi Äänekosken uudeksi maamerkiksi syyskuun puolessa välissä.
Syksyn 2015 merkittävimpiä töitä piipun lisäksi ovat Piilolanniemen siltatyöt, Miilunlahden ruoppaus ja täyttö uuden junaradan rakentamiseksi ja paalutukset.
Työvoimaa 2500 henkeä
Työmaan vahvuus on tämän vuoden loppuun mennessä noin 500 henkilöä, ja vahvuus kasvaa tasaisesti siitä eteenpäin. Suurimmillaan työmaavahvuus on asennustöiden aikana syksystä 2016 kevääseen 2017, jolloin työmaalla työskentelee enimmillään 2 500 henkilöä.
Rakennusajan työllistävä vaikutus on kokonaisuudessaan yli 6 000 henkilötyövuotta, josta yli puolet tehdään Äänekoskellä. Tuotannon käynnistyttyä työllistävä vaikutus on 2 500 henkilöä koko arvoketjussa Suomessa, eli uusia työpaikkoja syntyy noin 1 500. Työllistävät vaikutukset ovat merkittävimmät puunkorjuussa ja kuljetuksissa.
Massiivisia elementtejä
Biotuotetehtaan rakentaminen toteutetaan tilaajavetoisena osaurakointina. Lokakuun alussa urakoitsijoita oli useita: paalutus Lujabetoni Oy, väliaikainen puukenttä ja maanrakennus Graniittirakennus Kallio Oy, louhinta ja murskaus, rannanruoppaus ja täyttötyöt Destia Oy, maanrakennus Suomen Maastorakentajat Oy, piipunperustus ja liukuvalutyöt Terramare Oy, paikalla rakennettavat betonirakenteet Kreate Oy, putkisiltojen perustukset Lapin Teollisuusrakennus Oy, ratakiskojen purku Proxion Plan Oy.
Ensimmäisten rakennusten betonielementit toimittaa ja asentaa Parma Oy. Syyskuun lopulla julkistettu sopimus kattaa noin kolmanneksen koko hankkeeseen tarvittavista betonielementeistä.
Betonielementtien toimitukset alkavat marraskuussa 2015 ja valmistuvat maaliskuussa 2016. Runkotoimitus on massiivinen, suurimmat pilarielementit painavat 75 tonnia ja pisimmät jännebetonipalkit ovat 45 metriä pitkiä. ■
Täsmäräätälöity työpaikkakuntoutusmalli
Lujabetoni Oy on kehittänyt Mehiläisen kanssa työpaikkakuntoutusmallin, jossa täsmäräätälöidään kuntoutus jokaiselle työntekijälle erikseen hänen tekemäänsä työhön suhteutettuna. Henkilökohtainen ohjelma laaditaan oman kuntoutusvalmentajan kanssa, ja siinä huomioidaan kuntoutujan terveystilanne ja toimintakyky kokonaisvaltaisesti.
Kuntoutuksen varsinainen kesto on puoli vuotta, ja se tapahtuu pääsääntöisesti työpaikalla. Kuntoutusjakson aikana on lukuisia henkilökohtaisia tapaamisia sekä oman työfysioterapeutin että esimerkiksi ravitsemusterapeutin kanssa.
Ensimmäisen kuntoutusjakson kaikki 16 kuntoutujaa paransivat puolen vuoden aikana kaikkia mitattuja osa-alueita. Esimerkiksi painonpudotus oli yhteensä lähes 90 kiloa. Merkittävintä on, että osallistujien koettu oma työkyky parani huomattavasti. Kuntoutusjakson päättyessä kolmannes osallistujista arvioi työkykynsä olevan jo kiitettävällä tasolla.
Lujabetonin henkilöstöjohtajan Mikko Satulin mukaan uusi kuntoutusohjelma on osoittautunut huomattavasti kustannustehokkaammaksi kuin perinteiset kuntoutuslaitoksissa toteutetut yhteiskunnan rahoittamat kuntoutusohjelmat. Se tuleekin korvaamaan Lujabetonilla tehottomiksi havaitut Aslak-kuntoutukset.
Raksu-suhdanneryhmältä optimismiakin
Valtiovarainministeriön johtama rakennusalan suhdanneryhmä Raksun tänään syyskuussa julkistama suhdanne-ennuste sisälsi pitkästä aikaa myös myönteisiä arvioita. Tosin kuluvan vuoden kokonaistuotannon kasvun arvioidaan olevan lähellä nollaa.
Raksun mukaan rakentamisen suhdannetilanne on korostetun eriytynyt. Korjausrakentaminen on korkealla ja kasvu jatkuu, sen sijaan uudistalonrakentaminen vähenee edelleen. Rakentaminen painottuu kasvukeskuksiin. Vähitellen loppuvuotta kohden rakentamisen suhdanteet kääntyvät parempaan asuinrakentamisen vetäminä.
Raksu arvioi, että rakentamisen kokonaistuotannon kasvu jää tänä vuonna lähelle nollaa: arviohaarukka tuotannon muutoksesta on –1...1 %. Raksun arvion mukaan tänä vuonna aloitetaan noin 25 500 asunnon rakentaminen eli hieman viime vuotta enemmän. Näistä valtion tukemia ARA-asuntoja (ml. takauslainoitetut asunnot) on noin 8 000. Infrarakentamisen näkymät ovat vuoden 2015 osalta ennallaan, ja odotuksena on edelleen pientä supistumista. Kuluvana talvena rakennusalan työvoiman arvioidaan supistuvan hieman edelleen.
Ratkaisuja elementtitalojen kehittämiseen
Uusi verkkoportaali Uudista.fi auttaa 1960–1970-lukujen betonielementtitalojen korjausten suunnittelussa ja päätöksenteossa. Kokonaisuus on jaettu neljään aihealueeseen: tila, toiminta, tekniikka ja hallinto.
Sivuston sisältö on muotoiltu tiiviiksi ja yleistajuisiksi verkkoartikkeleiksi. Artikkeleiden taustalla on useista lähteistä koottua tiede- tai ammattikirjallisuutta, ja niiden sisältöä on havainnollistettu suunnitelmin ja kuvituskuvin. Valmiin sivuston laajuus vastaa yli 200-sivuista tietokirjaa.
Yleisiä korjaustarpeita ovat esimerkiksi säärasitukselle alttiiden rakenneosien vauriot, energiatehokkuuden parantaminen ja talotekniikka. Toisaalta rakennukset ovat monien mielestä ilmeeltään yksitoikkoisia ja toiminnallisilta mahdollisuuksiltaan rajoittuneita. Myöskään piha-alueiden laatu ei aina vastaa nykyaikaisia odotuksia, ja esteettömyydessä on parannettavaa.
Kaikkiin kehittämistarpeisiin löytyy kuitenkin hyviä ratkaisuja, ja suunnitelmallisen kiinteistönpidon myötä uudistukset tulee toteutettua harkitusti ja hallitusti.
Verkkopalvelu on tuotettu osana ARAn Asuinalueiden kehittämisohjelmassa rahoitettua LähiöOppi-hanketta.
Uusi asbestilainsäädäntö voimaan vuodenvaihteessa
Uusi asbestilainsäädäntö astuu voimaan vuoden 2016 alussa. Lakiin on keskitetty asbestipurkutyölupaa ja asbestipurkutyöntekijän pätevyyttä koskevat säännökset sekä näistä pidettävien rekistereiden ylläpitoon liittyvät määräykset.
Nykyiset asbestipurkutyövaltuutukset ovat edelleen voimassa kaksi vuotta lain voimaan tulon jälkeen. Uudet työluvat myönnetään määräaikaisiksi tai toistaiseksi voimassa oleviksi. Lupamenettelyn yhteydessä selvitetään hakijan oikeuskelpoisuus ja että tällä on käytettävissä asbestipurkuun tarvittavat koneet ja laitteet sekä vankkarakenteiset huoltotilat.
Asbestipurkutyön työmenetelmiin on lisätty julkisivupinnoitteen poisto märkähiekkapuhalluksella. Menetelmä sisältyy siten asbestipurkutyöluvan piiriin, eikä tälle menetelmälle myönnetä erikseen poikkeuslupia.
Asbestisementtituotteiden käsittely kuten asbestipitoisten seinä- ja kattolevyjen purku ulkotiloissa on jatkossa aina asbestipurkutyöluvan edellyttämää työtä.
Asbestipurkutyöntekijän pätevyysvaatimuksena on ammattitutkinto tai sen soveltuva osa. Ennen vuotta 2011 saatu asbestipurkutyöntekijän koulutus on edelleen voimassa kaksi vuotta lain voimaan tulosta. Tämän jälkeen työntekijällä on oltava suoritettuna ammattitutkinto.
Aiheesta lisää sivulla 31.
Palkittua valaistusta
Solo Sokos Hotel Tornin ulkovalaistus ja Didrichsenin taidemuseon sisävalaistus palkittiin Vuoden valaistuskohteina 2015.
Solo Sokos Hotel Torni Tampereen muodostavat Museoviraston suojelemat vanhat veturitallit ja 88 metriä korkea uudisrakennus. Julkisivuvalaistuksella korostetaan kummankin rakennuksen ainutlaatuista arkkitehtuuria. Julkisivuvalaistuksesta on vastannut valaistussuunnittelutoimisto VALOA design Oy.
Julkisivuvalaistuksen näyttävin elementti on uudisrakennuksen ylälaidan ympäröivä Signaali-valoteos, joka viestii esimerkiksi vuoden- ja vuorokaudenaikojen vaihtelua. Sen sisällössä huomioidaan muun muassa syksyn värisävyt. Lisäksi teos esittää tasatunnein kolme minuuttia kestävän näytöksen Tampereen tarinoista. Vaihtuvat sisällöt toteutetaan väreillä, muodoilla ja valon liikkeellä. Pääjulkisivun valaistu viiste seuraa Signaalin värimaailmaa ja rytmiä rauhallisilla liikkeillä.
Tummasävyiseen uudiskohteeseen liittyy kiinteästi historiallinen, punatiilinen rakennus, jonka lämminhenkinen julkisivuvalaistus korostaa rakennuksen kaarevaa julkisivua ja luo miellyttävän, sisään kutsuvan valaistuksen.
Didrichsenin taidemuseon haasteena oli saada peruskorjattuun rakennukseen valaistus, joka soveltuu sekä taiteen valaisemiseen että rakennuksen arkkitehtuuriin. Näyttelytilojen valaistus on toteutettu kokonaan led-valaisimin. Se on luokassaan ensimmäinen tämän mittaluokan toteutus Suomessa. Kohteen valaistus- ja sähkösuunnittelija on Insinööritoimisto Stacon Oy.
Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto puukerrostalolle
Puukuokka-asuinkerrostalo Jyväskylän Kuokkalassa sai vuode 2015 Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon. Sen on suunnitellut arkkitehtitoimisto OOPEAA Office for Peripheral Architecture Seinäjoelta. Pääsuunnittelija on arkkitehti Anssi Lassila.
”Valitsin rakennuksen, joka intuitiivisesti miellyttää minua ja vastaa pyrkimyksiäni ja arvojani. Puukuokka oli rakennus, jossa kaikilla aisteillani parhaiten viihdyin”, voittajan viidestä esiraadin valitsemasta ehdokkaasta valinnut säveltäjä Kaija Saariaho kertoo.
Talon rakenteet koostuvat massiivipuusta ja puisista clt-levyistä. Katutilaan päin suuntautuva tumma ulkokuori suojaa korkeammalla sijaitsevaa pihaa. Kontrastina ulkopuolen tummalle julkisivulle pihan julkisivu on käsittelemätöntä kuusta ja sitä elävöittävät parvekeulokkeiden sarjat.
Puukuokassa yhdistyvät kohtuuhintainen asuminen, puurakentaminen ja uusien tekniikoiden edistäminen.
Asunnot ovat kolmessa kahdeksankerroksiseen vyöhykkeeseen, joiden väliin jää korkea ja valoisa, koko rakennuksen korkuinen aulatila.
Puukuokka -hankkeen tilaaja oli Lakea Oy ja pääurakoitsija jyväskyläläinen JVR-rakenne Oy.
”Katsomme isännöitsijän kanssa yhdessä tulevaisuuteen ja varaudumme elinkaarikorjauksiin. Korjaushankkeet herättävät joskus närää asukkaissa, mutta perustelemalla olemme saaneet hengen pysymään hyvänä.”
As. Oy Toiskantie 1:n hallituksen pj. Juhani Ruishalme. Isäinnöitsijäliitto ja Kotitalo-lehti valitsivat Helsingin Martinkartanossa sijaitsevan taloyhtiön hallituksen Suomen parhaaksi.
Biotuotetehdas lukuina
• Tehtaan vaatima pinta-ala 40 ha
• Rakennusten bruttoala 142 000 m2
• Rakennusten tilavuus 1 000 000 m3
• Paikalle valettava betoni 100 000 m3
• Kantavia betoniholveja 80 000 m2
• Paalutusta 150 000–180 000 m
• Teräsrakenteita 7 000 tn
• Betonielementtejä 15 000 kpl
• Uusi rekkaliikenteen silta 80 m
• Ratatöitä, uutta kiskoa 4,5 km
• Louhintaa 220 000 m3
• Ruoppausta ja täyttöä 250 000 m3
• Raakavesiputki (halkaisija 2,2 m) 1,2 km
• Piippu 120 m
MESTATILASTO
Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä väheni touko-heinäkuussa. Tilastokeskuksen mukaan rakennuslupia myönnettiin vuoden 2015 touko-heinäkuussa yhteensä 7,9 miljoonalle kuutiometrille. Se on 12,2 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Asuinrakennusten osuus kokonaismäärästä oli 2,5 miljoonaa kuutiometriä. Tilavuudella mitattuna kehitys oli suotuisinta asuinkerrostaloille myönnetyissä rakennusluvissa: kasvua oli 5,7 prosenttia. Muun kuin asuinrakentamisen osalta rakennuslupia myönnettiin eniten julkisille palvelurakennuksille, kasvua oli 23,6 prosenttia vuoden takaisesta.
27 %
Finnsementti Oy on alentanut kasvihuonekaasupäästöjään vuodesta 1990. EU:n 2020 hiilidioksidin alentamistavoite, 20 % vuoden 1990 tasosta, on jo saavutettu. Muun eurooppalaisen sementtiteollisuuden kohdalla vastaava vähennys on 17 %.
Huoli putkiasentajien epoksi-ihottumista
Epoksikemikaalit, joita käytetään muun muassa putkistojen saneerauksessa, ovat ammattitaudiksi vahvistettujen allergisten kosketusihottumien suurin aiheuttajaryhmä.
Epoksiyhdisteet ovat muovikemikaaleja, joita käytetään rakennusalalla ja monilla teollisuuden aloilla. Vuosina 2009−2013 Työperäisten sairauksien rekisteriin ilmoitettujen epoksi-ihottumatapausten joukossa yleisiä ammatteja olivat putkiasentaja sekä maalarit/pinnoittajat.
Putkiasentajien suuri ammatti-ihotautimäärä liittyy suurelta osin sukittamalla tehtäviin putkisaneerauksiin, joissa vanhojen viemäriputkien sisäpintoja pinnoitetaan epoksilla.
Epoksikemikaalien aiheuttamassa allergiassa on tavallista, että työntekijät ovat nuoria ja saavat oireita jo muutaman kuukauden työnteon jälkeen. Epoksiallergiaan liittyvien iho-oireiden ennuste on hyvä, mikäli altistuminen loppuu. Mutta herkistymisen jälkeen on vaikea jatkaa epoksialtisteisessa työssä, koska täydellinen suojautuminen epokseilta on haastavaa.
Työterveyslaitos on laatinut Epoksikansio-sivuston, www.ttl.fi/epoksikansio, joka opastaa työskentelemään turvallisesti pinnoituskemikaalien kanssa.
”Tilanne on parantunut, mutta lisäpotkua tarvitaan. Vaikka tuntuu tylsältä, pelkkä neuvonta ja kauniisti
puhuminen ei riitä, vaan tietynlainen pelotekin, sanktiomahdollisuus pitää rakennusvalvonnalla olla. Eihän liikenteessäkään saa ajaa päin punaisia ilman sakkouhkaa.”
Yli-insinööri Kai Miller Helsingin rakennusvalvontavirastosta kertoo kosteudenhallinnan olleen korostetusti esillä katselmuksissa viimeisten kolmen vuoden aikana.
5078
kpl VTT:n myöntämiä märkätilahenkilösertifikaatteja oli voimassa syyskuun lopulla 2 015. Heistä märkätilatöiden valvojia oli 196 ja märkätilojen vedeneristäjiä 4 882.
kpl VTT:n myöntämiä märkätilahenkilösertifikaatteja oli voimassa syyskuun lopulla 2 015. Heistä märkätilatöiden valvojia oli 196 ja märkätilojen vedeneristäjiä 4 882.
kuva hannu vallas
KUVA: Joonas Tähtinen
Kuva: Mikko Auerniitty