osa 4/5

Tässä tietoiskusarjassa käsitellään ajankohtaisia rakentamismääräyksiä.

Julkisivujen lisäksi sääsuoja peittää rakennukset yhä useammin myös kattoremonttien ja IV-konehuoneiden rakentamisen ajaksi ympäri vuoden.

”Sääsuojaus on lisääntynyt 10–20 prosenttia vuosittain. Se näkyy meidän sääsuojien menekissä. Sateinen kesä on aiheuttanut sen, että kaluston riittävyys on ollut todella tiukoilla, ja sama tilanne jatkuu myös nyt syksyllä”, Ramirentin Järvi-Suomen sääsuojista ja työmaapalveluista vastaava aluepäällikkö Olli Pälvimäki kertoo.

Jyväskylän ammattioppilaitoksen Harjun kampuksen alueella Ramirentin logo heiluu hulmuilevassa valkoisessa sääsuojassa, jotka peittää NCC:n urakoiman liikuntasalirakennuksen maasta kattoon. Vastaava työnjohtaja Harri Lampinen kertoo, että rakennus huputettiin heti, kun runko oli pystyssä.

”Sääsuojaus varmistaa työolosuhteet, ja rakentaminen pysyy aikataulussa. Varsinkin syksyllä ja talvella jää pois paljon huolia, jotka liittyvät sääolosuhteisiin. Tämä korostuu etenkin kattotöissä”, Pälvimäki perustelee.

Huputtaminen maksaa. Lampisen mukaan Ramirentin noin 5 000 neliön kokoisen suojapeitepaketin osuus koko projektin 31,5 miljoonan euron arvosta on yli 300 000 euroa.

”Se on pieni kustannus verrattuna siihen, mitä kosteus­vaurioiden korjaaminen voi maksaa muutaman vuoden päästä.”

Hinta- ja teknologiakisa

Sääsuojabisneksen kasvun myötä myös kilpailu kovenee. NCC valitsi Ramirentin neljästä tarjoajasta. Kilpailun tärkein kriteeri oli hinta.

”Neuvotteluissa katsotaan kuitenkin, kenen tarjous on kokonaisuutena paras”, Lampinen sanoo.

”Hyvällä suunnittelulla päästään turvallisuuden lisäksi kustannustehokkuuteen”, Pälvimäki miettii.

Tukevat sääsuojapeitteet kulkevat keder-kiskoissa, eikä rakennelma ihan pienestä tuulesta hievahda. Kun suojaan pitää saada aukko materiaalin toimittamiseksi, puukkoa ei tarvitse käyttää. Pienemmät aukot tehdään liu’uttamalla pressut kiskoilla alas. Isomman aukon saamiseksi voidaan ottaa muutama pressu pois tai nostaa ristikkoineen isompi alue auki.

”Tämä 55 metriä pitkä IV-konehuone on esivalmistettu pihassa. Katolla nostettiin suojalohkot pois ja konehuoneen runko asennettiin paikalleen. Konehuoneen korkeus maanpinnasta on noin 22 metriä”, Lampinen kehuu rakennuksen katolla.

Kohteesta ja aikataulusta riippuen sääsuojan asentamiseen tarvitaan 3–5 työntekijää ja nostokalusto. Suunnittelussa on otettava rakenteiden lisäksi huomioon myös tuuli ja ilmansuunnat.­ ­Ramirent suunnittelee kaikki sääsuojansa itse.

Sääsuojauksien käytön laajeneminen vauhdittaa tuotekehitystä. Pälvimäki pitää lupaavina moottoreiden avulla nousevia sääsuojia, jotka kohoavat rakennuksen mukana. Rami-Tower-sääsuojissa on jopa omia hallinostureita. Suojien jännevälit kasvavat koko ajan.

”Arkipäivä alkaa olla lähellä 30 metriä, ja koko ajan olisi tarve päästä yli 40 metrin jännevälin.”

Ramirentillä on tällä hetkellä Jyväskylässä kymmenkunta huputettua kohdetta. Pälvimäki katsoo eteenpäin toiveikkaana. Lampinen toteaa, että sääsuojaaminen onkin jo lähes pakollista varsinkin julkisissa kohteissa. ■