Savonia opettaa homeen ja kosteuden torjuntaa

Kosteus- ja home­vauriot ovat kasvaneet omaksi rakennusalakseen, joka kaipaa asiantuntijoita, työnjohtajia ja valvojia sekä työmiehiä ja -naisia korjaamaan vahingot. Osaajista on kuitenkin pula ja koulutusta liian vähän. Yhden parhaista koulutus­paketeista tarjoaa tällä hetkellä Savonia-ammattikorkeakoulu Kuopiossa.

teksti Santeri Pakkanen

kuvat Pentti Vänskä

Savoniassa rakennus­insinöörien ja raken­nusmestareiden opintoihin sisältyy kosteus- ja homevaurioiden korjaamiseen liittyvä osio. Työssä oleville suunnatussa koulutuksessa insinöörejä ja teknikoita koulutetaan asumisterveysasetuksen mukaisiksi kosteusvauriokuntotutkijoiksi sekä ympäristöministeriön asetuksen mukaisiksi kosteusvaurion korjaussuunnittelijoiksi ja kosteusvaurion korjaustyön johtajiksi. Vapaavalintainen kosteus- ja homevaurio-opetus on suosittu myös iltaisin järjestettävässä rakennusmestaritutkintoon tähtäävässä koulutuksessa.

Kosteus- ja homevauriokoulutuksesta vastaava lehtori Pasi Haataja kertoo, että 2010 Savoniassa alettiin panostaa korjausrakentamiseen, jossa kosteus- ja homevauriot ovat isona osana.

”Perinteisesti ammattikorkeakoulussa on opetettu uudisraken­tamista. Halusimme laajentaa opetusta, koska näimme, että työelämässä korjausrakentamisen volyymi on tavoittamassa uudis­rakentamisen. 2014 se meni uudis­rakentamisesta ohi.”

Tutkintaohjelmien sisällön päivittämisen yhteydessä 2013–2014 home- ja kosteusvaurio-osaamisen osuutta laajennettiin. Nyt opiskelijoille kerrotaan koko prosessi, tutustutetaan perinteisiin rakennusmateriaaleihin ja tapoihin, kerrotaan vaurioitumisprosessien syistä ja opetetaan valitsemaan oikea korjausvaihtoehto.

”Ei ole ainoaa oikeaa korjausvaihtoehtoa, kaikki vaihtoehdot sisältävät riskejä. Haluamme opettaa kosteus- ja homevaurioiden suunnittelu­ratkaisuja ja niiden sisältämien riskien hallintaa”, Haataja sanoo.

Tekniseen osaamiseen yhdistetään rakennusterveydellinen näkö­kulma, sillä osa kuntotutkimusmenetelmistä liittyy sisäilmaan. Opetuksessa on otettu huomioon myös lainsäädäntö, joka ohjaa tutkimusmenetelmiä ja tuloksien analysointeja.

Poikkeuksellista Savoniassa on viiden opintopisteen kurssi, jossa opetetaan korjaushankkeen hoitamista ja rakennuttamista. Tuotantopuolella opetetaan lisäksi työmaan ja työn suunnittelun yhteydessä kiinnittämään huomiota ennakointiin.

Maalaisjärkeä

Pasi Haatajan mukaan opiskelijoille kerrotaan, että 1960–1970-luvuilla rakennettuja taloja ei välttämättä ole rakennettu väärin vaan sen ajan tietotaidon mukaan.

”Tekijät ovat tehneet pääsääntöisesti hyväksyttyjen suunnittelu­ohjeiden mukaisesti. Silloin ei vielä tiedetty kaikkea, eikä tiedetä vieläkään”, Haataja pohtii.

”Toimittiin parhaan käsityksen mukaan, mikä oli. Eivät ne silloin olleet rakennusvirheitä”, aikuispuolen koulutusta vetävä Markku Rusi sanoo.

Haataja näkee suuren ristiriidan. Sisäilmaongelmat johtuvat suurelta osin kasvavasta korjausvelasta. Toisaalta kaikki rakentamisen normit, ohjeistukset ja määräykset on kehitetty pelkästään uudisrakentamisen näkökulmasta. Vasta noin 2010 havahduttiin, että näitä joudutaan oikeasti korjaamaan. Sen jälkeen on tullut asumisterveysasetus ja rakennuslain muutoksia, lisäksi RILin kirjoihin ja rt-kortteihin on alkanut tulla korjaamiseen liittyviä ohjeita.

”Tämä on looginen käänne”, Haataja toteaa.

Hän miettii, että kosteus- ja homekorjausvaurioiden löytämisessä, torjunnassa ja korjausteknologiassa on paljon huuhaata. Selvityksissä on menty homemikrobi edellä, ja tekninen osaaminen sekä rakenteiden toimivuuden hallinta on unohtunut.

”Tekniset asiat ensin. Jos niiden pohjalta ei löydy vastausta, pyritään löytämään asiaan selitystä esimerkiksi mikrobinäytteillä. Uudessa asumisterveysasetuksessakin lukee, että asiaa on tarkasteltava kokonaisuutena, eli toimenpiderajan ylittyminen ja sen pohjalta tehtävä korjauspäätös tehdään useiden asioiden summana, jolloin yksi arviointiin vaikuttava tekijä voi olla mikrobianalyysin tulos.”

Iso osa opetuksesta liittyy siihen, miten vauriot ehkäistään. Opiskelijoille pyritään opettamaan teknologian ohella myös maalaisjärjen käyttöä. Rakentamisessa maalaisjärki voi olla yhtä kuin rakennusfysiikka. Se on unohtunut, kun vanhaan rintamamiestaloon tuodaan poreammeet, suihkut ja astianpesukoneet, jolloin kosteuden tuotto nousee.

Harjoitus tekee mestarin

Myös kosteus- ja homevaurioiden torjunnan opettajista on pulaa. Ratkaisun opettajapulaan tarjoaa verkko. Yhteistyössä Tampereen, Saimaan, Hämeen ja Oulun ammattikorkeakoulujen sekä Ratekon kanssa on järjestetty ylempään amk-tutkintoon sisältyvä raken­nusterveys- ja sisäympäristö -opintojakso, jossa luennoitsija on Helsingissä tai Kuopiossa ja luennot välitetään netin kautta eri ammattikorkeakouluille.

”Opintosuoritus tapahtuu siten, että opiskelijat tekevät ennakkotehtävät, seuraavat luentoja ja suorittavat paikallisesti ohjatut oppimistehtävät”, Rusi kuvaa.

Opiskelijat voivat harjoitella opetukseen liittyviä asioita oikeissa rakennusprojekteissa ja kiinteistöissä.

Pasi Haataja uskoo, että korjausrakentamiseen ja kosteus- ja homevaurioihin perehtyneillä opiskelijoilla on normaalia paremmat mahdollisuudet työllistyä.

Haataja ja Rusi korostavat, että pelkkä ammattikorkeakoulukurssi ei vielä tee rakennusinsinööristä tai mestarista valmista osaajaa kosteus- ja homevaurioiden torjuntaan. Kelpoisuus saadaan vasta sen jälkeen, kun määrätyt työkokemusvuodet ovat kasassa. Työkokemusvaatimus on määritelty asetuksessakin.

”Korjaaminen ja varsinkin kosteus- ja homevauriot on uudisrakentamiseen verrattuna niin vaikea laji, että tutkintokoulutuksesta ja peruskoulutuksesta ihan valmiita ihmisiä ei voi suoraan tulla.

Opinnot, jotka he tutkintokoulutuksessa saavat, ovat osa pätevöitymiskolutusta, jota maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä asumisterveysasetuksessa vaaditaan”, Haataja sanoo.

Sisäilmaongelmat johtuvat suurelta osalta kasvavasta korjausvelasta.

”Kosteus- ja homekorjausvaurioiden löytämisessä,  torjunnassa ja korjausteknologiassa on paljon huuhaata”, sanoo kosteus- ja homevauriokoulutuksesta vastaava lehtori Pasi Haataja.
”Kosteus- ja homekorjausvaurioiden löytämisessä, torjunnassa ja korjausteknologiassa on paljon huuhaata”, sanoo kosteus- ja homevauriokoulutuksesta vastaava lehtori Pasi Haataja.
Mittausharjoituksista palaavat Joonas Rauhala (vas.) ja Tomi Korpelainen uskovat, että home- ja kosteustorjunnan osaaminen  parantaa työllistymisen mahdollisuuksia. Aikuispuolen koulutusta vetävä Markku Rusi korostaa, että lopullinen kelpoisuus saadaan, kun määrätyt työkokemusvuodet ovat kasassa.
Mittausharjoituksista palaavat Joonas Rauhala (vas.) ja Tomi Korpelainen uskovat, että home- ja kosteustorjunnan osaaminen parantaa työllistymisen mahdollisuuksia. Aikuispuolen koulutusta vetävä Markku Rusi korostaa, että lopullinen kelpoisuus saadaan, kun määrätyt työkokemusvuodet ovat kasassa.
Kun harjoituskohteena olevan sata vuotta vanhan tiilirakennuksen rakenteet on käyty läpi, vuorossa ovat lattioiden ja seinien avaaminen, kosteusmittauksien  ja asbestikartoituksien tekeminen sekä mikrobinäytteiden ottaminen.
Kun harjoituskohteena olevan sata vuotta vanhan tiilirakennuksen rakenteet on käyty läpi, vuorossa ovat lattioiden ja seinien avaaminen, kosteusmittauksien ja asbestikartoituksien tekeminen sekä mikrobinäytteiden ottaminen.