Suomen suurin betonisilta valettiin Savonlinnassa

Savonlinnassa Valtatie 14 -hankkeen yhteydessä Laitaatsalmen vesiväylä muutetaan syväväyläksi, jonka ylittää kaksi kiinteää siltaa. Puolen kilometrin pituiset sillat ovat Suomen suurimmat betonisillat. Niiden alikulkukorkeus on 24,5 metriä.

Ensimmäinen eli eteläinen sillan kansi valettiin elokuun lopussa. Valu kesti lähes viisi vuorokautta.

Valmisbetonia tarvittiin noin 5 000 kuutiota. Betonin lujuus on 55 MPa ja korkea sideainemäärä aiheuttaa lämpötilan nousua rakenteessa sitoutumisen aikana. Lämpötilan nousua saatiin hallintaan betonin suhteutuksella ja masuunikuonan käytöllä sideaineena. Betonin tulee olla myös pakkasenkestävää.

Betonin laatua varmistettiin tutkimalla ennakkoon kannen betonin käyttäytymistä muun muassa peruslaatoissa ja ennakkosuunnittelu tehtiin huolella. Valun aikana laatua tarkkailtiin koko ajan sekä tehtaalla että työmaalla tilaajalla hyväksytetyn laadunvarmistussuunnitelman mukaisesti.

Betonin tasalaatuisuus on valun onnistumisen elinehto. Palkit ovat tiheään raudoitettuja ja jänteiden suojaputket lisäävät haastetta. Erityisesti massan notkeus on oltava rakenteeseen sopiva.

Laitaatsalmen pohjoinen silta rakennetaan vuoden kuluttua. Se on hieman kapeampi, koska siinä ei ole kevyen liikenteen väylää.

Siltojen rakennuttaja on Liikennevirasto, rakennesuunnittelija Sweco Finland Oy, pääurakoitsija: Destia Oy ja valmisbetonin toimittaja Rudus Oy. ■

Topit & flopit

+  Espoon kaupunki aikoo hankkiutua eroon sisäilma­ongelmien vaivaamista kouluista ja päiväkodeista suurella investoinnilla. Suunnitelmana on käyttää seuraavan kymmenen vuoden aikana erilaisiin toimenpiteisiin ongelman kitkemiseksi lähes miljardi euroa. Summa on jaksotettu niin, että vuosittain käytetään vajaat sata miljoonaa. Lopullinen päätös asiassa tehdään talousarvion yhteydessä.

+ Rakennetun ympäristön digitalisaatio ja kokeilut kehittämisen välineenä kiinnostavat: KIRA-digi-hankkeen kokeiluhankerahoituksen neljäs hakukierros päättyi elokuun lopussa ja houkutteli yli 100 hakemusta. Hankkeiden suunniteltu kokonaisrahoitus on yhteensä noin 9,6 miljoonaa euroa, josta alan oma osuus on noin 5,9 miljoonaa euroa ja haettu KIRA-digi-rahoitus noin 3,7 miljoonaa euroa.

– Tänä vuonna on sattunut jo kaksi kuolemaan johtanutta sähköiskutapaturmaa ilmajohtojen lähellä. Toinen aiheutui imupaineauton säiliöstä ja toinen nosturin vaijerista. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) muistuttaa, että jo työmaiden turvallisuussuunnittelussa ja ilmajohtojen lähialueella työskenneltäessä on otettava huomioon valokaaren ja sähköiskun vaara.

Kainuun sairaala rakennetaan allianssiurakkana

Kainuun suurimman julkisen rakennuskohteen, Kainuun uuden sairaalan rakennustyöt käynnistyivät helmikuussa 2017. Työt ovat edenneet lohkoittain kesän aikana perustus- ja runkotyövaiheisiin. Peruskivi muurattiin elokuun puolessavälissä.

Sairaalan suunnittelussa korostuvat viihtyisät, tehokasta hoitoa tukevat tilat sekä kuntouttava hoitoympäristö. Betoni- ja teräsrakenteiden lisäksi Kainuun uudessa sairaalassa hyödynnetään myös puurakentamista. Päärakennuksen ulkoseinissä käytetään yli 10 000 m2 puuelementtejä.

Sairaalan ­rakentamisvaihe on osa yhteisvastuullista allianssiurakkaa, jonka osapuolina ovat Kainuun soten lisäksi Skanska, Caverion Suomi ja Sweco. Sairaalahankkeen laajuus on 46 282 bruttoneliömetriä ja urakan kokonaiskustannukset 153 miljoonaa euroa. Kokonaisuudessaan työt on suunniteltu päättyväksi 2021. ■

Syyt betonin korkeisiin ilmamääriin selviämässä

Aalto-yliopistossa tehty tutkimus osoitti, että sekoitusprosessin teholla on suuri merkitys, kun valmistuksessa käytetään uudempia notkistavia lisäaineita.

Kesällä 2016 Suomessa havaittiin ongelmia säänkestävien betonirakenteiden puristuslujuuksissa, ja muun muassa juuri valettu rautatiesilta Kemijärvellä jouduttiin purkamaan. Yhdeksi merkittäväksi syyksi lujuusongelmiin havaittiin betonin kohonnut ilmamäärä.

Betonin ilmamäärä nostetaan betoniasemalla tapahtuvassa valmistusprosessissa noin 6 prosenttiin sen pakkasenkestävyyden parantamiseksi. Joissain tilanteissa betonin ilmamäärän on havaittu olevan selvästi korkeampi, ja muutamissa kohteissa se on työmaalla noussut yli 10 prosenttiin.

”Teimme alkuvuonna 2017 suuren määrän laboratoriokokeita, joissa selvitimme betonin ominaisuuksien ja betonin lisäaineiden vaikutuksia betonin ilmamäärän stabiilisuuteen asemalla tapahtuvan sekoitusprosessin jälkeen”, kertoo Robust Air -tilaustutkimusta vetänyt betonitekniikan professori Jouni Punkki Aalto-yliopiston rakennustekniikan laitokselta.

Tulokset osoittivat, että uudemmat, polykarboksylaattipohjaiset notkistavat lisäaineet edellyttävät tehokasta eli tarpeeksi pitkää betonin sekoitusprosessia. Mikäli sekoitusprosessi ei ole riittävän tehokas, ilmamäärää kasvattavat lisäaineet eli huokostimet toimivat vain osittain sekoituksen aikana ja ilman muodostuminen voi jatkua, kun betonia sekoitetaan työmaalla betoniautossa. Riski ilmamäärän nousemiseen riippuu betonin ominaisuuksista, kuten betonin notkeu­desta. Notkeus helpottaa betonin käsittelyä mutta lisää samalla selvästi riskiä ilmamäärän kohoamiseen verrattuna jäykempiin betoneihin. Myös eri lisäaineiden välillä havaittiin eroja.

”Ongelmat voidaan välttää, kun betonirakenteiden valmistusprosessiin kiinnitetään tarkempaa huomiota. Jatkossa myös betonin lisäaineita tulee kehittää niin, että tarvittavasta betonin ilmamäärästä muodostuisi mahdollisimman suuri osuus jo varsinaisen sekoituksen aikana. Lisäksi nykyiset betonin laadunvalvontakäytännöt ja betonin pakkasenkestävyyteen liittyvät määräykset kaipaavat kriittistä tarkastelua”, Punkki muistuttaa.

Tutkimuksen tilasivat ja rahoittivat Liikennevirasto, Betoniteollisuus ry, seitsemän lisäainetoimittajaa sekä kolme valmisbetonitoimittajaa. ■

Uusi ontelolaatta kerrostalorakentamiseen

Lujabetoni on laajentanut ontelolaattavalikoimaansa erityisesti kerrostalorakentamiseen kehitetyllä O37-ontelolaatalla. Valmistajan mukaan ontelolaattavälipohjan haasteet asuntorakentamisessa ääneneristyksen ja märkätilojen korkeuksien suhteen hallitaan sujuvasti O37-ontelolaatan riittävän massiivisuuden ja O37K-laatan kylpyhuonesyvennyksen kautta.

Tuoteuudistuksen yhtey­des­sä Lujabetoni uudistaa kaikkien ontelolaattojen tunnukset elementtisuunnittelu.fi:n suositusten mukaisiksi. Lujabetoni luopuu L-alkuisista yrityskohtaisista tunnuksista ja siirtyy suunnittelua ja rakentamista helpottaviin yleisesti käytettyihin tunnuksiin. Elementtitunnusten yhtenäistäminen helpottaa ja edesauttaa myös elementtikohteiden 3D-mallinnusta. ■

Kosteudenhallinta­koordinaattorin pätevyysvaatimukset uudistuvat

Rakennushankkeen kosteudenhallintaa ohjaavan kosteudenhallintakoordinaattorin pätevyysvaatimuksia uudistetaan. Koordinaattorina voi toimia myös valvojan pätevyydellä.

Rakentamisen Laatu RALA ry on tänä vuonna muokannut Kuivaketju10-toimintamallin verkkopohjaiseksi työkaluksi, jota pilotoidaan tällä hetkellä useissa hankkeissa. Toimintamalliin kuuluu oleellisena osana tilaajan nimittämä kosteudenhallintakoordinaattori, joka seuraa Kuivaketju10:n toimenpiteiden toteutumista ja tiedonkulkua hankkeen osapuolten välillä.

Kosteudenhallintakoordinaattorin pätevyysvaatimuksia uudistetaan siten, että FISE:n myöntämä rakennustyön valvojan pätevyys mahdollistaa myös koordinaattorina toimimisen. Valvojan pätevyyden lisäksi kosteudenhallintakoordinaattorina voi toimia vastaavan mestarin tai rakennusfysikaalisen suunnittelijan pätevyydellä.

Koordinaattorilta edellytettävää valvojapätevyyttä verrataan hankkeen vastaavan työnjohtotehtävän vaativuusluokkaan. Kun vaativuusluokka on tavanomainen, tulee koordinaattorilla olla paikallisvalvojan tai rakennus­työn valvojan (RAV) pätevyys. Vaativassa luokassa edellytetään rakennusvalvojan tai rakennustyön valvojan (RAV) pätevyyttä. Poikkeuksellisen vaativassa luokassa koordinaattorilla tulee olla ylivalvojan tai vanhemman rakennustyön valvojan (RAVS) pätevyys. ■