Vauhdilla uudeksi kaupunginosaksi rakentuva Jätkäsaaren entinen satama-alue saa vuoden kuluttua keskelleen muhkean 16-kerroksisen hotellin. Kokonaiskestoltaan puolitoistavuotinen työmaa on edennyt pitkälle vaativassa runkovaiheessaan; runko on pääosin betonia, mutta jäykistys tapahtuu järein pystysuoraan jännitetyin terästangoin.

”Mennään niin korkealle, kaiken lisäksi tuulisella paikalla, että tarvitaan tällainen paksuista jännitetyistä terästangoista koostuva jäykistysrakenne”, kertoo HENT Ab:n hotellityömaan projektipäällikkö Aleksi Heikka.

Heikka tuli työmaalle heti sitä käynnistettäessä – suoraan Länsimetroa rakentamasta, kuten myös hankkeen toinen suomalainen avainhenkilö, kohteen vastaava työnjohtaja Jouni Pessala.

Työmaan ylin johto on norjalaista, Trondheimin seudulta. Hent’in historian ensimmäinen ulkomaanpesti sai alkunsa, kun norjalainen hotelliyrittäjä Arthur Buchardt, jolle Hent oli rakentanut aiemmin kuusi hotellia Norjaan, päätti investoida Suomeen.

Mistään pikku investoinnista ei ole kyse; sisustuksineen 16-kerroksinen, Clarion-luokituksen kriteerit täyttävä Jätkäsaaren hotelli maksaa noin 90 miljoonaa euroa. Summasta pääosa on uudisrakentamista, minkä lisäksi viereinen vanha L2-makasiini kunnostetaan kongressikeskukseksi.

Vaativaa arkkitehtuuria ja akustiikkaa

1900-luvun alussa rakennettu makasiini on suojeltu rakennus. Tästä luonnollisesti seuraa tiukkoja rajoituksia muutoksille julkisivussa ja interiöörissä. Arkkitehdin ratkaisujen lisäksi tämä vaikuttaa myös näkyviin akustisiin rakenteisiin.

”Akustiikkasuunnittelu on aina myös kykyä kompromisseihin. Tässä kohteessa on pitänyt sovittaa yhteen akustiset, rakennusfysikaaliset ja arkkitehtoniset näkökohdat. Meidän on kuunneltava tarkalla korvalla arkkitehtia ja hoidettava akustiikka toimivaksi rakenteilla, jotka sopivat arkkitehtoniseen kokonaisuuteen. Lisäksi meidän on pidettävä mielessä, ettei akustiikka lyö korvalle rakennusfysikaalista toimivuutta”, kertoo kohteen akustiikkakonsultti Henrik Möller Akukon Oy:stä.

Möller korostaa suunnittelun ”interaktiivisuutta”. Hän pitää mahdottomana ajatusta, että akustiikkasuunnittelija – enempää kuin kukaan muukaan suunnittelijoista – esittäisi tiukat reunaehtonsa siitä, miten akustiikka tulee toteuttaa.

”Aina on otettava huomioon kokonaisuus, tietysti sen lisäksi, että ääneneristävyys- ja muut normien mukaiset rakennustyyppikohtaiset vaatimukset tulee täyttää”, hän sanoo.

Arkkitehtonisesti Jätkäsaari on vaativa kaupunginosa, koska sinne ja sieltä avautuu näkymä sekä mereltä että Etelä-Espoosta ja Helsingin keskustasta. Tästä oli odotettua, että korkean hotellin sijoittaminen alueelle herätti voimakkaita reaktioita puolesta ja vastaan.

”Ratkaiseva tekijä projektin etenemisen kannalta oli satamamakasiini L2:n liittäminen hankkeeseen. Makasiini on kuin suunniteltu kongressikäyttöön, ja hankekohtainen suunnittelu voitiin tehdä rakennuksen arvoja kunnioittaen.­ Samalla avautui mahdollisuus sijoittaa hotelli uudisrakennustontille. Uusi, moderni ja Lars Sonckin arkkitehtuuri 1930-luvulta tuovat mielenkiintoisen parin Jätkäsaaren paraatipaikalle, kertoo kohteen pääsuunnittelija, arkkitehti Aki Davidsson Arkkitehdit Davidsson & Tarkela Oy:stä.

Korkea rakentaminen ja suojelu haastoi rakentajat

Pääosin betonielementtirunkoisena toteutettava Jätkäsaaren Clarion-hotelli on vaativa sekä rakenne- että taloteknisesti. Näin korkeissa rakennuksissa on esimerkiksi palotekniikassa noudatettava tavallista tiukempia säädöksiä.

”Hissi ja savunpoisto on oltava käytettävissä varavoimajärjestelmällä palotekniikan toimivuuden varmistamiseksi kaikissa olosuhteissa”, kertoo työmaan sähkö- ja automaatiourakasta vastaavan EMC Talotekniikka Oy:n asiakkuuspäällikkö Antti Rovamaa.

Rovamaa kertoo EMC:n tottuneen tällä työmaalla myös taloteknisissä urakoissa sovellettavaan kokonaisvastuurakentamisen malliin muillakin työmailla. Myös pääurakka on muodoltaan KVR.

”Tarkkaan ottaen urakkamuoto on ST eli ’Suunnittele ja toteuta’. Tätä sovelletaan myös aliurakoissa. Esimerkiksi liettualainen runkourakoitsija Markučiai vastaa sekä runkorakenteiden suunnittelusta että elementtien valmistuksesta ja asennuksesta”, kertoo HENT Ab:n projektipäällikkö Per-Olav Bjørkås.

Hän kertoo tämäntyyppisen tuoteosakaupan olevan Norjassa erittäin tavallinen menettelytapa. Lähes poikkeuksetta suunnitelmat työstetään tietomallipohjaisina. Antti Rovamaa toteaa tietomallin olleen erityiseksi hyödyksi muutettaessa vanhaa makasiinia kongressikeskukseksi.

”Tekniikan mahduttaminen ahtaaseen tilaan – ja piiloon – suojellussa rakennuksessa ei olisi kunnolla onnistunut ilman tietomallinnusta”, hän sanoo.

Hotelli valmistuu vuoden kuluttua. Teknisistä haasteista valtaosa on jo voitettu. Sellaisia on riittänyt alusta asti, sillä työmaan ensimmäisenä vaiheena oli poistaa tontilta saastunutta maata. Tämän jälkeen piti porapaaluttaa vanhan täyttömaan läpi.

”Joukossa oli vanhaa rakennusjätettä, kuten puuta ja metallia, minkä johdosta muutama yhteensä 238 porapaalusta jouduttiin asentamaan uudelleen. Meidän osaltamme vaativimmat vaiheet ovat jo takanapäin, ensi kevääksi jäivät tehtäväksi pintarakennetyöt”, kertoo tuotantoinsinööri Jarmo Pesu hotellitontin infraurakasta vastanneesta E.M. Pekkinen Oy:stä.

Marraskuun alussa työmaalla alkavat lasista ja alumiinista koostuvan julkisivun asennustyöt. Jätkäsaaren uuden maamerkin ulkonäkö alkaa hiljalleen hahmottua. Hotellivieraat pääsevät ensi lokakuussa valmiisiin tiloihin.

Turvallisuus ja tietomallinnus pitkällä

Samaan aikaan jatkuvat talotekniset työt täydellä vauhdilla. Aikataulu on siinä määrin tiukka, että kaiken on mentävä kerralla kohdalleen. Antti Rovamaa kertoo tietomallinnuksen olleen välttämätön työkalu sähkö- ja talotekniikan virheettömän sijoittelun hallitsemiseksi.

”Minulle on muodostunut käsitys, että Norjassa ollaan tietomallien soveltamisessa vielä pidemmällä kuin Suomessa”, hän toteaa.

Varsin yleinen on myös käsitys, että Norja on Pohjoismaiden johtava maa rakennustyömaiden turvallisuudessa. Projektipäällikkö Bjørkås on diplomaattinen.

”Kyllä Suomikin on rakennustyömaiden turvallisuudessa pitkällä”, hän sanoo.

Työmaan hankinnoista vastaava Svein Ola Hopstad Soleim ei kiistä sitä, etteikö Norjassa hallittaisi työturvallisuutta.

”Ehkäpä öljynporauslautoilla työskentely on heijastunut myös rakentamisen käytäntöihin. Myös teräsrakentamisen suhteellinen runsaus taitaa olla peruja Pohjanmeren öljykentiltä”, hän pohtii. ■