MESTA

Magneettikatu 14 on suunniteltu ja toteutettu  paikalla rakentamisen hyviä perinteitä vaalien.  Välipohjat ovat betonista paikallavaletut ja julkisivut  paikallamuuratut sekä pääosin rapatut. (KUVA: KUVATOIMISTO KUVIO OY)
Magneettikatu 14 on suunniteltu ja toteutettu paikalla rakentamisen hyviä perinteitä vaalien. Välipohjat ovat betonista paikallavaletut ja julkisivut paikallamuuratut sekä pääosin rapatut. (KUVA: KUVATOIMISTO KUVIO OY)

koonnut: sirkka saarinen

Lähetä juttuvinkkisi: jari.kostiainen@rkl.fi

Asuinkerrostalokohde sai Kestävä Kivitalo -tunnustuksen

Espoon Asunnot Oy/Magneettikatu 14 sai vuoden 2017 Kestävä Kivitalo -tunnustuksen. Luja­talon urakoima kohde Espoon Saunalahdessa sisältää kolme kuusikerroksista rakennusta, yhteensä 115 asuntoa. Kohteen pääsuunnittelija on Arkkitehdit Hannunkari & Mäkipaja Oy ja rakennesuunnittelija Insinööritoimisto Jonecon Oy.

Puhdaslinjaista kaaritaloa reunustavat materiaaleiltaan ja muodoiltaankin persoonalliset pistetalot. Arkkitehtonisessa toteutuksessa on onnistuttu yksinkertaisin tehokeinoin luomaan moderni, mutta samalla ajaton lopputulos.

Rakennuksen omaleimaista ilmettä lisäävät pitkistä, mustista tiilistä muurattu pohjois­julkisivun jalusta sekä väritehosteiden käyttö julkisivuissa ja porrashuoneissa. Laadusta kertovana yksityiskohtana ovat lasiseinäiset hissit, joista avautuvat näkymät Saunalahteen.

Rakennusten välipohjat ja julkisivut ovat paikalla rakennetut.

Kestävä Kivitalo -ryhmän yhteistyöyritykset ovat Rudus Oy, Wienerberger Oy Ab, Betoniteollisuus ry, Celsa Steel Service Oy, PERI Suomi Ltd Oy ja Finnsementti Oy.

Topit & flopit

+Rudus Oy:n entinen soranottoalue Hausjärven Ryttylässä siirtyi elokuussa Vuokon Luonnonsuojelu­säätiölle yhden euron hinnalla. Alue on tyypiltään harvinainen ja uhanalaisille lajeille arvokas paahdeympäristö. Nyt siitä tulee uusi Kakslammin luonnonsuojelualue. Alueella esiintyy lukuisia uhanalaisia hyönteisiä ja niille elintärkeitä kasvilajeja.

+Kolmatta kertaa jaettu Kosteus­turvallisen rakentamisen palkinnon sai rakennustyömaan kosteudenhallintakoulutus ja sitä kehittänyt työryhmä. Yksipäiväisen koulutuksen tavoitteena on perehdyttää rakennustyöntekijät ymmärtämään, miksi huolellisuus ja yksityiskohtien oikeaoppinen toteutus ovat tärkeitä. Koulutusmateriaalia testataan joulu­kuussa Lujatalon asunto­työmaalla Espoossa.

– Routaeristeiden puristuslujuudessa ja lämmönjohtavuudessa todettiin puutteita Turvallisuus ja kemikaali­viraston (Tukes) teettämissä testeissä. Yhden valmistajan tuotteet eivät vastanneet valmistajan ilmoittamaa lämmönjohtavuuden ja puristus­lujuuden suoritustasoa. Toisen valmistajan tuotteissa puristuslujuuden ja veden­imeytyvyyden suoritustasot eivät olleet riittäviä. Yhden valmistajan tuotteet eivät saavuttaneet valmistajan ilmoittamaa lämmönjohtavuuden suoritustasoa.

Tulevaisuuden työnjohtaja

Rakennusmestarien Säätiö on julkaissut ja rahoittanut syksyn aikana kolme teosta: Rakentajain Kalenteri 2018, Rakennetun Suomen tarina ja Tulevaisuuden työnjohtaja.

Tulevaisuuden työnjohtaja -kirja kokoaa rakennusalan toimijoiden näkemyksiä siitä, millaisia ovat rakennusala, rakennushankkeet ja niiden työnjohtajat 25 vuoden kuluttua. Isoja muutostrendejä alalla ovat mm. kaupungistuminen, esivalmistusasteen kasvu, 3D-teknologian ja robotiikan tulo alalle sekä tiedonkulun nopeutuminen. Nämä muuttavat työnjohtajan työtä. Yhteistyön merkitys ja teknologian hyödyntäminen korostuvat, mutta johtaminen säilyy edelleen työn keskiössä.

Tulevaisuuden työnjohtaja -kirja kokoaa kiinnostavasti rakennusalan toimijoiden näkemyksiä siitä, millaisia ovat rakennusala, rakennushankkeet ja niiden työnjohtajat 25 vuoden kuluttua. Äänessä ovat niin alan professorit ja pitkäaikaiset vaikuttajat kuin nuoret, juuri alalle kouluttautuneet mestaritkin. Edessä on isoja muutoksia ja muutokset heijastuvat työnjohtajien työhön. Johtaminen säilyy edelleen työn keskiössä, mutta mm. yhteistyötaidot ja teknologian hyödyntäminen korostuvat työssä.

(KUVA: PETRI BLOMQVIST)

Talonrakennusteollisuus hakee turvallisuutta parantavia ideoita

Vuoden loppuun kestävässä koko rakennusalaa koskevassa Parannamme työturvallisuutta 2017 -kilpailussa etsitään uusia, käytäntöön soveltuvia, työturvallisuutta parantavia ideoita tai jo toteutuneita hankkeita.

Moni turvallisuutta parantava idea odottaa vielä esiintuloa, uskoo kilpailun järjestävä Talonrakennusteollisuus, joka on Rakennusteollisuus RT:n yksi toimiala.

Kilpailuehdotus voi olla esimerkiksi jokin turvallisuutta parantava menettely, käytäntö tai työväline. Se voi olla jokin opetusohjelma tai työturvallisuutta parantava kehittämishanke tai jotain muuta rakennusalan työturvallisuutta edistävää.

Kilpailu on kaikille avoin, hyviä kilpailuehdotuksia toivotaan niin rakennuttajilta, suunnittelijoilta kuin rakentajiltakin eri puolelta Suomea. Osallistua voi myös porukalla.

Kilpailussa palkitaan 1–3 ­parasta käytäntöön sovellettavissa olevaa ideaa. Voitokkaat ehdotukset palkitaan jokainen 1 500 euron arvoisella palkinnolla.

Osallistua voi 31.12.2017 asti ja ehdotukset voi toimittaa sähköpostilla idea@rakennusteollisuus.fi tai postitse osoitteeseen Talonrakennusteollisuus ry / Idea, PL 381, 00131 Helsinki. Voittajat julkistetaan keväällä 2018 Uudenmaan työturvallisuuskilpailun ­seminaaritilaisuudessa. ■

EU:lta 3,4 miljoonaa betonin korvaavan materiaalin kehittämiseen

Lappeenrannan kaupunki ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto kumppaneineen ovat saaneet merkittävän rahoituksen EU:lta betonin korvaavan rakennusmateriaalin ja uudenlaisen kaupunkikuvan kehittämiseen. Urban infra revolution -hankkeen kokonaiskustannukset ovat 4,2 miljoonaa euroa, josta EAKR:n Urban Innovation Action (UIA) -ohjelma rahoittaa 80 prosenttia eli 3,4 miljoonaa euroa.

Kolmevuotisessa hankkeessa metsä- ja kaivosteollisuuden sivuvirtoja yhdistämällä kehitellään uusi kestävän kehityksen mukainen materiaali. Sen on tarkoitus korvata rakennusteollisuudessa betonia, sillä sementtiteollisuus ai­heuttaa seitsemän prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Tavoitteena on myös kehittää täysin uudenlainen tapa rakentaa.

Teknologisten ratkaisujen lisäksi tutkitaan hiilidioksidi­päästöjen vähentämistä ja uusia liiketoimintamalleja. Lisäksi hankkeen aikana kehitetään uuden materiaalin 3D-printtausta paikan päällä rakentamisessa.

Uusi tavoiteltava tuote on komposiittimateriaali, jota voidaan vahvistaa esimerkiksi biokuiduilla. Komposiitista valmistetut tuotteet ovat pitkäikäisiä, ja ne voidaan kierrättää turvallisesti vielä käytön jälkeenkin. Sivuvirrat, joita hyödynnetään, ovat tuhka, viherlipeäsakka, rikastushiekka sekä rakennus- ja kuitujäte. ■

YIT ja VR Track rakentamaan Raide-Jokeria

HKL:n johtokunta ja Espoon kaupungin teknisen toimen johtaja ovat valinneet YIT:n ja VR Trackin muodostaman ehdokasryhmittymän Raide-Jokerin rakennusurakoitsijaksi.

Raide-Jokerin kokonaisbudjetti on 275 miljoonaa euroa, josta rakentamiskustannusten osuus on tilaajan arvion mukaan noin 205–225 miljoonaa euroa.

Raide-Jokeri on Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välille rakennettava noin 25 kilometriä pitkä pikaraitiolinja. Raide-Jokeri lisää poikittaisen joukkoliikenteen luotettavuutta ja matkustusmukavuutta. Se tuo myös mahdollisuuksia rakentaa huomattava määrä uusia asuntoja nopean raideyhteyden varteen. Alustavan arvion mukaan radan rakentaminen alkaa alkuvuonna 2019.

Hanke toteutetaan allianssi­mallilla. Hankkeen osapuolina toimivat Helsingin ja Espoon muodostama tilaajaorganisaatio, kesällä valittu suunnitteluryhmittymä (Ramboll, Sito ja VR Track) sekä nyt valittu urakoitsijaryhmittymä.

Projektissa käynnistyy seuraavaksi kehitysvaihe, jossa urakoitsija, suunnittelija ja tilaaja suunnittelevat ja kehittävät rakentamisprojektin sisältöä. Samalla tarkentuvat projektin kustannukset ja aikataulu. Noin vuoden kestävän kehitysvaiheen jälkeen siirrytään toteutusvaiheeseen, jolloin rata rakennetaan.

MESTATILASTO

Myönnetyt rakennusluvat ja aloitetut rakennushankkeet, milj. m³, liukuva vuosisumma

Tilastokeskuksen mukaan rakennuslupia myönnettiin ­vuoden 2017 kesä–elokuussa 8,1 miljoonalle kuutiometrille. Myönnetty kuutiomäärä oli 14,4 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuotta aiemmin. Kasvua oli ainoastaan liike- ja toimistorakentamiseen myönnetyissä rakennus­luvissa. Asuinrakentamisen kuutiomäärä pysyi ­lähes vuodentakaisella tasolla.

23.

kerran avautuu Kemissä vuosittain lumesta ja jäästä rakennettava Lumilinna. Sen muurien sisällä toimivat LumiRavintola, LumiHotelli ja LumiKappeli.

Trio on vuoden LVI-urakoitsija

Vuoden 2017 LVI-urakoitsijaksi on valittu LVI-Trio Oy. Raati arvosti LVI-Trion toiminnassa erityisesti kolmea osa-aluetta: henkilöstöön panostamista, asiakaslähtöistä toimintaa sekä toiminnan jatkuvuuden varmistamista.

Trio tunnetaan ammattimaisena ja palvelevana talotekniikan ja korjausrakentamisen erikoisliikkeenä. Markku Kauhanen perusti LVI-Trion vuonna 1986. Hän siirtyi hallituksen puheenjohtajaksi vuosi sitten, jolloin Martti Saarnio nousi yrityksen sisältä toimitusjohtajaksi.

Vantaalla toimipistettä pitävän yrityksen toiminta painottuu Uudellemaalle. Trio Yhtiöiden liikevaihto vuonna 2016 oli 17,7 miljoonaa euroa ja se työllistää 120 henkilöä.

Vuoden LVI-urakoitsijan valitsivat teollisuuden, tukkukaupan ja suunnittelun edustajat Marko Sundholm, Kai Puustinen ja Matti Kiiskinen.

ERA17-ohjelma päättyy

Rakennetun ympäristön energiaviisauden edistämiseksi vuonna 2010 käynnistetty toimintaohjelma ERA17 päättyy suunnitellusti Suomen 100-vuotisjuhlavuonna.

Rakennetun ympäristön energiankulutus on laskenut tasaisesti koko ohjelman ajan. Myös uusiutuvien energialähteiden osuus energiantuotannosta on lisääntynyt, ympäristömerkittyjen rakennuskohteiden ja paikallisten energiaviisaiden ratkaisujen määrä kasvanut ja yhteistyö alan toimijoiden välillä tiivistynyt.

Työ rakentamisen energiatehokkuuden vahvistamiseksi kuitenkin jatkuu. Keinoja päästöjen vähentämiseksi tarvitaan jatkossakin, jotta Suomi olisi hiilineutraali vuonna 2045.

Rakennetussa ympäristössä tehtävien energiaratkaisujen rooli on merkittävä, sillä rakennetun ympäristön päästöjen osuus kaikista Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on noin 30 prosenttia ja rakentamisen vaikutukset yltävät pitkälle tulevaisuuteen.

ERA17-toimintaohjelman tavoitteena on ollut nostaa Suomi energiaviisauden kärkimaaksi, jossa rakennettu ympäristö toimii energia­tehokkaasti ja päästöt vähenevät EU:ssa sovittuja tavoitteita ripeämmin.

ERA17-ohjelmaa on toteutettu lukuisten rakennusalan toimijoiden, kuntien, kaupunkien ja viranomaistahojen yhteistyönä. Viralliset toteuttajat ovat olleet RAKLI ry, Rakennusteollisuus RT ry, Sitra, Suomen ­Kiinteistöliitto ry, Suomen Kuntaliitto ry, Innovaatiorahoituskeskus Tekes ja ympäristöministeriö. Ohjelmatyön koordinoinnista on vastannut Green Building Council Finland.

Kiertotalous on paljon tehokkaampaa kuin se tuhlailutalous, missä me tällä hetkellä elämme. Kierto­talous etsii hukkakäytöstä bisnesmahdollisuuksia.”

Sitran Hiilineutraali kiertotalous -teeman johtaja Mari Pantsar ERA17-päätösseminaarissa

Vaikuta lehden sisältöön ja osallistu arvontaan

Mistä haluaisit lukea Rakennustaito-lehdestä? Missä olemme onnistuneet, missä taas voisimme petrata? Vastaa lyhyeen verkkokyselyyn alle viidessä minuutissa. Vastaaminen onnistuu myös mobiilissa.

lukijakysely.fi/
rakennustaito

Kyselyyn vastanneiden kesken arvotaan 11.1.2018 Pauligin Cupsolo ByMe -kapselilaite ja siihen sopivia kaakao- ja kahvijuomakapseleita. Trendikkään mattamusta kapselilaite mahtuu pieneenkin tilaan.

Kyselyyn voivat osallistua kaikki Otavamedia OMAn tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät syyskaudella 2017. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 11.1.2018. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.