Tänä vuonna Suomi juhlii satavuotiasta itsenäistä taivaltaan. Sata vuotta sitten olimme köyhä maa. Itsenäisyytemme aikana Suomen talous on kasvanut 15-kertaiseksi. Kasvuvauhti on ollut huimaa. Kun itsenäisyytemme alussa valtaosa sai elantonsa maataloudesta, tänään Suomi on moderni teollisuusmaa.

Maailmantalous alkoi vavista 2007, kun Amerikan asuntoluottopankit ajautuivat konkurssiin. Järistys ulottui aina ­meille asti. Suomeen laskeutui ennätyspitkä taantuma.

Suhdanneherkkä rakentaminen taittoi kuitenkin Suomen talouden pitkän pimeän taipaleen. Lähes kymmenen vuotta rakentamisessa kasvoi vain korjausrakentaminen. Nyt on kahtena vuotena rakennettu jälleen onneksi uutta, jopa Rakennusteollisuuden ennusteet menivät syksyllä uusiksi: rakentamisen hyvä buumi jatkuu ensi vuonnakin.

Mutta miten Suomen kasvu voi jatkua? Nykyisen väkiluvun pitäisi kasvaa noin kolmessakymmenessä vuodessa yli kuuden miljoonan. Tämä tarkoittaisi paljon uudisrakentamista. Väestön kasvu taas johtaa liikennemäärän kasvuun, mikä puolestaan edellyttää merkittäviä investointeja tiestöön ja muuhun liikenteeseen.

Satayksitoista vuotta sitten Rakennustaidon ensimmäisessä vuosikerrassa ei pohdittu kasvua. Mutta rakennusmestarin työn arvostuksesta puhuttiin, työnjohdon opetuksen parantamisesta kirjoitettiin ja työajasta puhistiin. Tuttuja aiheita myös tänään.

Ensimmäinen Rakennustaito-lehti, tai oikeastaan näytenumero, ilmestyi jouluna 1905 eli 112 vuotta sitten. Seuraavana vuotena lehti ilmestyi jo 12 kertaa.

Vuoden 1906 kakkosnumerossa otettiin vahvasti kantaa työpäivien pituuksiin rakennustöissä. Lehden toimitus oli vallan huolissaan siitä, että kymmentuntiset päivät lyhenisivät joko yhdeksän- tai kahdeksantuntisiksi. Tuolloin töitä tehtiin myös lauantaisin.

”Totisesti ei rakennustyöväestön työpäivät ole pituudella pilatut”, Rakennustaito julisti.

Tänään Suomen talouden kasvun varmistaisi siis väestön kasvu, ei pelkkä työajan lisääminen. Onneksi, halusi tai ei, jo nykyisetkin väestöennusteet ennakoivat Suomessa jatkuvaa asuntorakentamisen tarvetta.

Asunto- ja infrarakentamisen kasvu on silti hyvä tunnistaa ajoissa. Samoin koulutusta on oltava riittävästi, jotta työmailla on oikeita resursseja. Muuten meillä käy samalla tavalla kuin nykyisen kasvun alkaessa: työnjohtoa ei riitä työmaille.

”Ne seikat, että työnjohtajan toimi kuuluu niin läheisesti teknilliseen alaan, jolla edistys ja eteenpäin pyrkimys on valtavaa, ja kasvava yleinen sivistys, joka luo elämälle uusia muotoja ja vaatimuksia ja niiden mukana vaatii uusia menettelytapoja, sekä kaikilla aloilla alansa tarkkaa tuntemista, ovat mielestäni pakoittavimmat syyt työnjohtajien opetuksen uusimiseen ja parantamiseen”, tiesi Rakennustaito jo vuonna 1906.

Jari Kostiainen